25.03.2015
Noilla sanoilla Naisten Pankki kannustaa naisia eri puolella maailmaa, mutta sopii tuo meillekin.
Naisten Pankki perustettiin toukokuussa vuonna 2007. Toimin itse tuolloin ulkoministeriössä kehityspolitiikasta vastaavana alivaltiosihteerinä, ja olin pettymyksekseni kuullut aika usein väittämän, ettei kehitysyhteistyöhön käytetyillä varoilla saada mitään aikaan. Keskustelin tästä arvostamani Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajan, Antti Pentikäisen kanssa. Ja tuolloin syntyi ajatus viedä ryhmä vaikuttajanaisia tutustumaan siihen työhön , mitä kehitysmaissa tehdään. He voisivat sitten omissa verkostoissaan viedä viestiä kehitystyöstä eteenpäin. Kohteeksi valittiin rohkeasti sodasta toipumassa oleva Liberia.
Parasta matkan oli se, että aloimme pohtia, mitä me voisimme tehdä. Ei siis niin, että oltaisiin vain todettu, että olipa mielenkiintoinen matka, vaan haluttiin TEHDÄ jotain. Ja monien vaihtoehtojen jälkeen päädyttiin Naisten Pankin perustamiseen ja tavoitteeksi asetettiin “parantaa kehitysmaiden naisten mahdollisuuksia toimeentuloon kyläpankkien, pienlainojen ja yrittäjyyskoulutuksen avulla. Halutaan myös edistää ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa.”
Pankki on ollut perustamisestaan lähtien menestys. Se sai valtavan positiivisen vastaanoton, ja nyt se on kerännyt lähes 8 miljoonaa ja auttanut lähes 20 000 naista kouluttamalla naisia ammattiin, auttamalla heitä pienyrittämisen alkuun. Nämä naiset ovat sitten saaneet omaa tuloa, mikä on antanut heille itseluottamusta. He ovat luoneet ja tuoneet yhteisöllisyyttä kyliinsä. He ovat pystyneet kouluttamaan lapsiaan, joille täten avautuu vanhempiaan paremmat mahdollisuudet elämässään.
Kehitysyhteistyössä on todettu, että naiset käyttävät käytössään olevat varat lastensa ja perheensä ja koko yhteisönsä hyväksi.
Itse olen Naisten Pankin perustajajäsen. Pankin toimintaan voi osallistua lahjoittamalla rahaa tai aikaa. Molempia tarvitaan.
Nyt pyrin mukaan Suomen politiikkaan, koska uskon, että kansainvälisellä kokemuksella ja osaamisella on kysyntää myös täällä. Me voimme lähestyä ja ratkoa omia ongelmiammekin luovilla ratkaisuilla. Ja meidän pitää myös Suomessa saada ihmiset mukaan aktiivisesti ja avoimin mielin yhdessä pohtimaan, miten monia asioita voisi ratkoa, uudistaa, tehostaa. Miten työpaikoilla työntekijät voisivat keskittyä siihen, mitä he osaavat, mihin ovat kouluttautuneet – otetaan uusi teknologia käyttöön ja keskitytään palveluammateissa ihmiseen.
Marjatta Rasi
suurlähettiläs, oikeustiet. kandidaatti.
marjattarasi.fi
