Täysin turhat mikromuovit

Merten kasvava muoviongelma on herättänyt suomalaiset ajattelemaan muovin ympäristöhaittoja. Vesistöihin päätyvä muovi on pitkäaikainen ympäristöriski niin ihmiselle, eläimelle kuin luonnolle.

Jopa 10 prosenttia merten muoviroskasta on mikromuovia ja suuri osa siitä on peräisin kosmetiikasta. Yhä useampi maa rajoittaa lainsäädännöllä tai taloudellisilla ohjauskeinoilla mikromuovien käyttöä.

Suomessa kosmetiikan mikromuoveja ei ole kielletty, vaan rajoitukset perustuvat vapaaehtoisuuteen. Suomi on jäänyt odottamaan EU:n kantaa asiassa.Täysin turhia ja ympäristölle erittäin haitallisia mikromuoveja käytetään rakeina kosmetiikassa, kuten hammastahnoissa, suihkugeeleissä ja kuorintavoiteissa.

Ruotsi on tehnyt päätöksen kieltää meriä kuormittavan mikromuovin käytön kosmetiikkatuotteissa heinäkuusta alkaen. Britannia kielsi mikromuovin käytön vuoden alusta ja aikoo kieltää myös kertakäyttöisiä muovituotteita. Myös Yhdysvallat ja Kanada ovat kieltäneet mikromuovin käytön.

Suomessa monen tuotemerkin vapaaehtoisista rajoituksista huolimatta mikromuovien käyttö kosmetiikassa on silti yhä yleistä. Tuotteita saapuu kauppoihin myös paljon ulkomailta, ja kuluttajalta vaaditaan tarkkaavaisuutta, jos haluaa välttää mikromuovia sisältävät tuotteet.

Muovin käytön rajoittamisesta on tehty hyviä avauksia. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on mediassa pohtinut kertakäyttöisen muovituotteiden kieltämistä ja muoviveroa. Mikromuovin käytön kieltämisestä kosmetiikassa on myös kansalaisaloite allekirjoitettavana kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa.

Mielestäni Suomen tulee olla aktiivinen ja kieltää mikromuoveja sisältävien kosmetiikkatuotteiden valmistuksen ja tuonnin. Samalla meidän tulee vaikuttaa yhteisen rajoituksen syntymiseen EU:ssa. Muovisia kertakäyttöpakkauksia korvaavia tuotteita kehitetään kokoajan, joten myös kertakäyttöisten muovituotteiden käyttökieltoa tulisi alkaa valmistella.

Malla Rannikko-Laine
Kirjoittaja on liittohallituksen jäsen ja Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten puheenjohtaja