|
|
|
Olet tullut pitkän matkanKokoomuksen Naisten Liitto on vuonna 1919 perustettu poliittinen naisjärjestö, joka pyrkii lisäämään naisten poliittisia vaikutusmahdollisuuksia ja edistämään tasa-arvoa. Liitto julkaisee vuonna 1912 perustettua Suomen Nainen –lehteä.
Esihistoria Suomalaisen Puolueen Naisvaliokunnan historiaa voidaan pitää myös Kokoomuksen Naisten Liiton esihistoriana. Porvarilliset naiset heräsivät 1800-luvun lopulla vaatimaan oikeuksia. Naiset halusivat kouluttautua ja saada poliittisia oikeuksia. Naisten saatua 1906 yleisen- ja yhtäläisen äänioikeuden sekä myös vaalikelpoisuuden valittiin ensimmäisissä vaaleissa heti kuusi naiskansanedustajaa Suomalaisen Puolueen listoilta. Puolueen naiset olivat järjestäytyneet omaksi Naisvaliokunnaksi toimien puolueen yhteydessä kuitenkin omana järjestönä ja samalla Suomalaisten Seurojen Naisjärjestöjen katto-organisaationa. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Aleksandra Gripenberg. Myöhemmin Suomalaisen Puolueen lakattua siirtyivät kaikki valitut naiskansanedustajat Kansallisen Kokoomuspuolueen listoille.
Liitto perustetaan Vain kaksi viikkoa Kansallisen Kokoomuspuolueen perustamisen jälkeen puolueeseen liittyneet naiset kokoontuivat miettimään, miten naisten toiminta järjestettäisiin. Puolitoista kuukautta myöhemmin 3.2.1919 vahvistettiin Kansallisen Kokoomuspuolueen Naisvaliokunnan säännöt ja valittiin järjestölle hallitus. Järjestön ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Aino Kaila. Vuoden 1919 lopussa järjestöllä oli jo viisitoista paikallisyhdistystä.
Järjestön tarkoitus oli ”herättää ja elvyttää naisten yhteiskunnallista ja valtiollista harrastusta sekä liittää jäsenet yhteistoimintaan puolueen tarkoitusperien edistämiseksi”. Erityksen tärkeänä pidettiin ”vaaliagitsioonia”. Kansallinen Kokoomuspuolue osallistui ensimmäisen kerran omin tunnuksin valtiollisiin vaaleihin jo maaliskuussa 1919. Puolueen 28 edustajasta neljä oli naista: Hedvig Gebhard, Ilmi Hallsten, Tekla Hultin ja Elli Tavastähti.
Aaltoliikettä Vuonna 1925 järjestö muutti nimensä Kansallisen Kokoomuspuolueen Naisjärjestöjen Liitoksi, jona se rekisteröitiin virallisesti vuonna 1926. Naisjärjestötyö eli voimakasta kasvun aikaa juuri 1920-luvulla, jolloin toteutui myös eräs merkittävimmistä naisten asemaan vaikuttavista uudistuksista. Vuonna 1929 nimittäin säädettiin uusi avioliittolaki, joka poisti miehen edusmiehisyyden.
Järjestön toiminta keskeytyi osittain sotavuosina ja alkoi elpyä vasta 1950- luvulla. Liitto muutti nimensä Kokoomuksen Naisten Liitoksi vuonna 1951 ja uudisti samalla sääntönsä, joiden mukaisesti liitto jaettiin piireihin. Nykyisin liitolla on kolmetoista piiriä, joissa jokaisessa työskentelee järjestösihteeri ja liiton keskustoimistossa Helsingissä kolme toimihenkilöä. Liiton vt. pääsihteerinä toimii tällä hetkellä Elina Laavi. Pääsihteerit kautta aikojen . Ympäri Suomen olevia paikallisyhdistyksiä on noin 120. Liiton puheenjohtaja on filosofian lisensiaatti, kansanedustaja Henna Virkkunen . Puheenjohtajat kautta aikojen .
Sosiaalinen työ Alusta alkaen järjestön toimintaan on kuulunut sosiaalinen työ, jota tekee mm.1952 perustettu Nasy- Naiset yhdessä ry jäsenyhdistyksineen. Yhdistys järjestää loma- ja virkistysleirejä naisille ja myös perheille. Leiriläiset valitaan sosiaalisin perustein.
Kansainvälisyys Kansainvälinen yhteistyö on vakiintunut oleelliseksi osaksi Kokoomuksen Naisten Liiton toimintaa. Vuonna 1948 perustettu Pohjoismaisten oikeistonaisten yhteistyötoimikunta sekä EPP-naisten kautta tapahtuva eurooppatason yhteistyö ovat tärkeimmät toimintafoorumit.
Tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa Kokoomuksen Naisten Liitto on tehnyt määrätietoista työtä naisten osuuden kasvattamiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, päätöksentekojärjestelmien ja poliittisen kulttuurin kehittämiseksi ja pyrkinyt samalla kiinnittämään huomiota politiikan sisältöön ja naisten kannalta keskeisiin kysymyksiin. Koulutus muodostaa merkittävän osan liiton toimintaa. Liiton lähiajan poliittiset suuntaviivat ja tavoitteet on määritelty Mahdollisuuksien maailma –asiakirjassa.
|
|
|
