|
|
|
Kokoomuksen Naisten Liiton poliittinen asiakirja
Mahdollisuuksien maailma 2010–2011
Johdanto
Politiikka on yhteisten asioiden tahtomista, niihin osallistumista ja vaikuttamista. Suunnan määrää arvopohja. Kokoomusnaisten arvopohja perustuu tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen sekä uskoon ihmisen omiin kykyihin ja haluun tehdä valintoja. Todellisia vaihtoehtoja luodaan vain määrätietoisella politiikalla. Kokoomuksen Naisten Liitto on rakentavia vaihtoehtoja yhteiskunnalliseen keskusteluun tuova voimakas naisjärjestö, jossa uskalletaan tarttua vaikeisiinkin asioihin. Tämä poliittinen asiakirja tuo esiin Kokoomusnaisille tärkeät asiat, joilla täydennämme puolueen poliittisia ohjelmia.
Kokoomuksen Naisten Liiton tärkeä tehtävä on tasa-arvon edistäminen. Päästääksemme tavoitteeseemme tasa-arvoisesta yhteiskunnasta tarvitaan enemmän naisia mukaan niin poliittiseen päätöksentekoon kuin johtajiksi työelämään. Naiset nostavat esiin naisille tärkeitä asioita. Tässä työssä poliittinen naisjärjestö on tänään välttämätön.
Suomalaisen yhteiskunnan tulee olla moniarvoinen. Todellisten valinnanmahdollisuuksien olemassaolo on turvattava ja ihmisten on voitava valita itselleen sopiva elämäntapa. Tämän tulee koskea molempia sukupuolia. Kokoomusnaiset uskovat, että ihmiset tahtovat tehdä omat valintansa. Valinnanmahdollisuus tekee ihmisen onnelliseksi ja valinnoista on myös kannettava oma vastuu.
Kokoomus-puolue arvostaa Naisten Liiton osuutta kokoomuspolitiikan teossa. Tätä osuutta kasvatetaan ainoastaan lisäämällä Kokoomuksen Naisten Liiton jäsenmäärää tekemällä politiikkaa avoimesti ja ilolla. Kokoomusnaisten mielestä politiikalla ei ratkaista kaikkia maailman asioita, mutta sangen usein jokapäiväisiä asioita säännellään poliittisella päätöksenteolla. Tästä johtuen kokoomusnaiset pitävät politiikkaa jokaiselle kuuluvana oikeutena avoimessa kansalaisyhteiskunnassa. Positiivinen ja tulevaisuuteen rohkeasti uskova politiikanteko on kokoomusnaisten tunnuskuva.
Tämä poliittinen ohjelma esittää toimenpiteitä, joihin kokoomusnaiset tarttuvat yhteiskuntamme kehittämisessä. Asiakirja tuo esille ne asiat, joihin lähivuosina tulee mielestämme erityisesti paneutua. Tasa-arvon edistäminen ja lisääminen yhteiskunnassamme ja koko maailmassa tarvitsee voimakkaita ja rohkeita tekoja ja tekijöitä. Kokoomusnaiset ovat näitä tekijöitä.
Kokoomusnaisille naisten ja miesten tasa-arvo Suomessa on keskeinen tavoite. Samat vaikutusmahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat kaikille kansalaisille. Vaadimme, että naisten ja miesten tietoja, taitoa, työtä ja kokemusta arvostetaan samalla tavalla.
Tasa-arvon tila Suomessa edellyttää naisten omaa vahvaa panosta ja osallistumista naisten aseman parantamiseen. Kokoomusnaiset pyrkii kaikin tavoin edistämään mahdollisuuksien tasa-arvoa sukupuolten välillä. Työelämän tasa-arvon puutteiden poistaminen, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, kotityön arvostus, elämän laadun parantaminen ja kansainvälinen vastuu eivät tapahdu ilman naisten omaa aktiivisuutta. Tasa-arvon edistäminen tarvitsee naisia ja miehiä sitoutumaan yhteiseen arvopohjaan.
Kokoomusnaiset tukevat naisten tasa-arvon kehittämistä kaikkialla maailmassa osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa European People´s Partyn, EPP -naisten kautta sekä NYTKIS -järjestön jäsenenä.
1.1. Päättäjinä tasapari naisia ja miehiä
Pidämme selvänä, että päätöksenteossa tulee olla tasapuolisesti naisia ja miehiä. Ilman naista politiikka on puolinaista. Me kasvatamme naisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Me tuomme omaan puolueeseemme Kokoomukseen politiikkatavoitteita, jotka vievät tasa-arvoa eteenpäin. Me toimimme yhdessä niin poliittisten kuin muidenkin naisjärjestöjen kanssa tuodaksemme naisnäkökulmaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Me kannustamme, tuemme ja autamme toisiamme. Me haluamme, että tasa-arvo ei ole enää uutinen vaan osa suomalaista arkea!
Naisten määrä politiikan ykköspaikoilla on mittari naisten mahdollisuuksista päästä eteenpäin politiikassa. Erityisesti kunnissa on huolehdittava, että päätöksenteon ykkösketjuun kunnanvaltuustojen, -hallitusten ja lautakuntien puheenjohtajiksi valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä. Meille on itsestään selvää, että vaaleissa asetetaan ehdolle tasapuolisesti naisia ja miehiä.
1.2. Ympäristö - omasta pihasta maailman ääriin
Ympäristöstä huolehtiminen lähtee meistä itsestämme. Kierrätämmekö? Roskaammeko? Teemmekö ympäristötietoisia osto-päätöksiä? Edistävätkö kulutustottumuksemme kestävää kehitystä?
Kokoomusnaisten mielestä hyvinvointimme perustan takaava taloudellinen kasvu ei ole ristiriidassa kestävän ympäristöpolitiikan kanssa. Arvostamme puhdasta luontoa ja turvallista ympäristöä. Haluamme osoittaa enemmän euroa ympäristösuojeluun. Ympäristöystävällisyys ei saa olla luksustuote vaan arjen todellinen vaihtoehto. Ympäristöstä huolehtiminen ja kuluttaminen vain sen kestokyvyn mukaan ovat tulevaisuuspolitiikkaa.
Kestävän kehityksen periaatteiden ymmärtäminen ja toteuttaminen edellyttävät ympäristöosaamista ja sen arvostamista kaikessa päätöksenteossa. Pelkät näennäissopimukset eivät enää riitä vakavien ympäristöongelmien ratkaisuksi. Meidän mielestämme jokaisella on oikeus puhtaaseen ja terveelliseen elinympäristöön sekä terveeseen elämään. Ilmastonmuutos on erityisesti naiskysymys, sillä ympäristökatastrofit koettelevat erityisesti naisten turvallisuutta.
Tietoisuus ympäristön tilasta ja ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt huomattavasti kuluneen vuosikymmenen aikana. Tietoisuuden lisääntyminen tuo mukanaan vastuuta, jonka kantamiseen tarvitaan maailmanlaajuista yhteistyötä. Kestävän kehityksen politiikkavalinnat eivät saa olla pelkkää silmänlumetta. Uusiutuvien energialähteiden, biopolttoaineiden ja jätehuollon parannusten on oltava todellisia ja tutkimuksin todennettuja. Entistä ympäristöystävällisemmän teknologian käyttöönotto edellyttää tutkimuspanoksia. Suomesta tulee tehdä johtava ekoteknologian maa maailmassa!
Maatalouden aiheuttamat ympäristöongelmat on selvitettävä ja maatalouden ympäristötukien vaikuttavuudesta ympäristön tilaan on pidettävä huolta.
Kokoomusnaiset muistuttavat, että naisilla on erityisen merkittävä rooli, kun kehitetään ekologisesti kestäviä ja järkeviä lähestymistapoja luonnonvarojen hallintaan: kouluta nainen, koulutat koko kylän! Me vaadimme naisten ympäristötietoisuuden nostamista erityisesti kehitysmaissa. Aitoja valinnanmahdollisuuksia luodaan viemällä ympäristöystävällistä teknologiaa kehitysmaihin. Meidän vastuullamme on edesauttaa vähäpäästöistä tuotantoa myös maamme rajojen ulkopuolella. Vain tällä tavalla voidaan yhteisesti ennaltaehkäistä sekä ympäristön jatkuvaa turmeltumista että siitä johtuvaa lisääntyvää köyhyyttä. Sopusointu luonnon kanssa tuo sopusointua myös ihmisten välille.
1.3. Kansainvälisyys mahdollisuutena
Kokoomusnaisten kansainvälisen ajattelun perusta on ihmisoikeuksien universaalissa kunnioittamisessa. Ihmisoikeuksien polkeminen ei ole minkään maan tai uskonnollisen tai poliittisen suuntauksen oikeus vaan Suomen ja kansainvälisen yhteisön on puututtava ihmisoikeuksien loukkauksiin kaikkialla, missä niitä ilmenee. Myös Suomella ja muilla Euroopan unionin jäsenvaltioilla on tekemistä tässä suhteessa. Monissa maissa räikeimmät loukkaukset kohdistuvat juuri naisiin.
Kansainvälisen yhteistyön kautta kokoomusnaiset varmistavat, että turvallinen arki ei ole vain harvojen etuoikeus, vaan oikeus turvattuun elämään ulottuu jokaiselle. Konflikti on aina automaattinen väkivaltatuomio sodan välikappaleiksi joutuneille naisille. Naisilla on erityinen kyky rauhanneuvotteluissa ja rauhan rakentamisessa muun muassa järjestötoiminnan kautta. Naisten osuutta rauhantyössä tulee voimakkaasti kasvattaa kannustamalla naisia rauhanturvatehtäviin sekä siviilikriisinhallintatyöhön. YK:n tulee vaatia naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin.
Tuemme Euroopan unionin avautumista uusille kansoille, jotka ovat sitoutuneet yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin, ihmisoikeuksien ja erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon kunnioittamiseen sekä oikeusvaltion periaatteisiin. Kokoomusnaiset kannattavat Balkanin maiden jäsenneuvottelujen vauhdittamista. Myös Norja ja Islanti ovat tervetulleita EU-perheeseen. Olemme mukana rakentamassa entistä avoimempaa yhteistyötä myös muiden, toistaiseksi EU:n ulkopuolella olevien naapuriemme kanssa.
Valtioiden on varauduttava niin perinteisiin kuin uusiin turvallisuusuhkiin silloinkin, kun nämä uhat ovat vielä hallittavissa eikä akuuttia turvallisuusvajetta ole. Turvallisuusuhat, ennustamattomat pandemiat, terrorismi ja informaatioteknologian haavoittuvuus lisäävät Suomen tarvetta tiivistää kansainvälistä kriisinhallintaa ja humanitaarista yhteistyötä. Ympäristönsuojelu, äärimmäisen köyhyyden poistaminen, lukutaitoisuuden lisääminen ja naisten aseman parantaminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat parhaita keinoja ennaltaehkäistä uusia, globaaleja turvallisuusuhkia.
Kokoomusnaiset kannattavat Suomen ulkoisen turvallisuuden vahvistamista. Tämä lisäturva saadaan lisääntyvällä kansainvälisellä yhteistyöllä puolustus- ja kriisinhallintapolitiikan saralla hankkimalla sotilaalliset, kollektiiviset turvatakuut muun muassa EU:n kautta. Haluamme lainsäädännöllä varmistaa, että Suomi voi jatkossakin osallistua sekä sotilaalliseen että siviilikriisinhallintaan EU:n puitteissa. Tämä vahvistaa myös oman kansallisen puolustuksemme uskottavuutta. Päätöksen liittymisestä Natoon tulee pohjautua selvitykseen liittymisen eduista ja haitoista.
Suomen antama kehitysapu on tärkeä tuki ihmisoikeuksien toteuttamiselle ja köyhyyden poistamiselle maailmasta. Äärimmäinen köyhyys on ennen kaikkea naiskysymys. Globalisaatio on naisten perusoikeuksien edistäjänä ylivoimainen poliittinen ilmiö. Kiitos maailman avautumisen sitten viime vuosikymmenen alun, yli puoli miljardia ihmistä on noussut absoluuttisen köyhyysrajan yläpuolelle, puhdasta vettä ja ravintoa on entistä useamman ulottuvilla, yhä useampi tyttö pääsee kouluun ja synnytyskuolleisuus on vähentynyt vaikeimmissakin olosuhteissa. Kun köyhyys vähenee, myös naisten itsenäisyys ja mahdollisuudet lisääntyvät.
Kokoomusnaiset haluavat nostaa kehitysavun määrän kansainvälisten sitoumustemme edellyttämälle tasolle ja suunnata entistä suuremman osan maamme antamasta avusta naisten ja tyttöjen kouluttamiseen kehitysmaissa. Suomalaiseen kehitysyhteis-työpolitiikkaan on luotava mekanismi, joka mahdollistaa kehitysavun suhteellisen osuuden kasvamisen myös niissä olosuhteissa, joissa valtiontalous kehittyy ennusteista poikkeavasti.
1.4. Uudet suomalaiset
Suomi tarvitsee uusia kansalaisia. Maahantulo on mullistava hetki, jolloin ihminen on innokkaimmillaan rakentamassa uutta elämää uudessa kotimaassa. Suomeen muuttaville on luotava mahdollisimman esteetön tie työhön, kielikursseille ja yhteiskunnan palveluihin. Erityisesti maahanmuuttajanaisten osallistumista kielikursseille on kannustettava ja luotava siihen mahdollisuus. Avaamalla suomalainen yhteiskunta maahanmuuttajaperheille avataan tulevaisuus myös heidän lapsilleen.
Tarvitsemme vahvan omakulttuuri-itsetunnon niin, että pystymme tekemään monikulttuurisuudesta voimavaran emmekä näe sitä uhkana. Me haluamme maahanmuuttajiemme kanssa tasavertaista kumppanuutta ja keskustelua, jossa kulttuurit kohtaavat toisiaan kunnioittaen. Kulttuurien avaaminen toisille on tavoiteltava tapa rakentaa yhteistä maatamme. Tämä pitää sisällään lakien ja hyvien tapojen noudattamisen sekä sallii avoimen keskustelun puolin ja toisin. Tästä johtuen vaadimme kulttuuritoimintaan lisää voimavaroja ja erityistä panostusta kansankulttuurin tutkimukseen ja koulutukseen. Kunnallisiin maahanmuuttajaohjelmiin kaipaamme vahvaa kulttuuritoimintaa.
1.5. Köyhyyden kierre katkaistava
Kokoomusnaiset kantavat huolta köyhyydessä elävistä naisista ja lapsista. Köyhyyden periytyvyys pitää katkaista. Kunnallisia tukipalveluita on karsittu, huostaanottojen määrät ovat kasvaneet, asuminen kallistunut, mielenterveysongelmat ja perheväkivalta lisääntyneet.
Sinivihreän hallituksen toimenpiteet muun muassa lapsilisien nostamiseen ovat olleet tervetulleita. Edelleen lapsilisät tulisi sitoa indeksiin, lapsilisiä tulisi nostaa kaikkien lasten osalta ja lapsiperheiden palveluita tulee parantaa vaikuttavuuden ja kattavuuden osalta. Olemme huolestuneet köyhyyden lisääntymisestä Suomessa. Tästä kielteisestä kehityksestä ovat pahiten kärsineet yksinhuoltaja- ja monilapsiset perheet sekä lapset. Valinnanvaran vähentyminen yhdessä asiassa johtaa valinnanmahdollisuuksien kaventumiseen toisaalla. Lasten kotihoidon valitseminen on taloudellisesti lähes mahdotonta monille yksinhuoltajille.
Esitämme kuntiin perheiden ennaltaehkäiseviä parisuhdekouluja, joissa perheiden arjen ongelmia ratkotaan yhdessä perheiden kanssa, puututaan päihdeongelmiin ja tuetaan parisuhdetta perheen ytimenä. Tarvitsemme perhekeskuksia tukemaan uusien ja vanhojen perheiden arkea ennen ongelmia. Neuvolatoimintaa tulee kehittää ja ottaa siinä huomioon erilaiset perheet.
Suomessa on myös joukko ikääntyneitä kansalaisia, enemmistö heistä naisia, joiden eläketulo on alle 500 euroa kuukaudessa. Se on kansallinen häpeäpilkku, joka tulee korjata mahdollisimman pian. Nämä naiset ovat usein hoitaneet palkatta perheen lapset, ikääntyneet vanhempansa ja puolisonsa, jolloin eläkettä tästä työstä ei ole kerääntynyt.
Suomalaisten naisten työelämää määrittävät edelleen liian usein sellaiset tunnusmerkit kuin julkinen sektori, pätkätyöt, palkkaepätasa-arvo sekä ikäsyrjintä. Tasa-arvon kulmakivinä pidetään molempien sukupuolten mahdollisuutta ansiotyöhön. Oma palkka ja siitä kertyvä oma sosiaaliturva vahvistavat naisten taloudellista itsenäisyyttä läpi elämän. Työelämän tasa-arvo-ongelmat ratkaistaan yhdessä naisten ja miesten yhteistyöllä. On väärin siirtää vastuu työelämän epätasa-arvosta naisille itselleen.
Yhä useampi nainen haluaa yhdistää sekä perheen että työuran. Kokoomusnaisten mielestä perheellisten naisten huomioiminen työpaikoilla tarjoamalla esimerkiksi joustavia työaikamahdollisuuksia tai vaikkapa apua sairaan lapsen hoidon järjestämiseen antaa työnantajalle kilpailuetua suhteessa muihin saman alan työnantajiin. Lähestymme aikaa, jolloin osaavista ja pätevistä työntekijöistä on pulaa ja naiset varmasti hakeutuvat niiden työnantajien palvelukseen, jotka ratkaisuillaan mahdollistavat vanhemmuuden ja työn yhdistämisen. Työnantajan on siis taloudellisesti järkevää ottaa naisten vaatimukset ja toiveet huomioon työmarkkinoilla. Perheenäiteinä pätevöityneiden naisten työmarkkina-arvon tulee nousta vastaamaan todellista taidokkuutta!
Perhekustannusten jakautuminen pääasiassa naisten työnantajille aiheuttaa monta ongelmaa. Perusteettomat määräaikaiset työsuhteet ovat edelleen eräs työmarkkinoidemme suurimpia epäkohtia. Nämä niin sanotut epätyypilliset työsuhteet ovat yleisiä erityisesti nuorten koulutettujen naisten kohdalla. Huomion arvoista on myös se, että perusteettomia pätkätöitä on eniten julkisella sektorilla. Työelämän epävarmuus nostaa edelleen ensisynnyttäjien keski-ikää ja vähentää syntyvien lasten kokonaismäärää Suomessa. Lapsiystävällinen yhteiskunta lähtee työelämästä ja ongelmien sijaan on siirryttävä ratkaisuihin.
Aina ei jaksa eikä tarvitsekaan! Ihmenaisia on harvassa ja uupuminen kohtaa usean. Työelämän on myös joustettava perhe-elämän tarpeisiin erilaisissa tilanteissa. Yhteiskunnan on löydettävä ratkaisuja, joilla niin sanottua naisten triplataakkaa lievennetään. Triplataakalla tarkoitetaan hoitovastuuta omista lapsista, omista vanhemmista ja usein vanhemmalla iällä omasta puolisosta. Raskasta hoivatyötä kotona tekevät naiset eivät tarvitse vain lisää yhteiskunnallista arvostusta, vaan myös taloudellista tukea, yhteiskunnallisia tukipalveluja sekä tukea omaan jaksamiseensa. Omaishoidon tuen saaminen ei saa riippua kotikunnan maksukyvystä vaan se on siirrettävä valtion maksettavaksi.
2.1. Työ on ilomme
Työn vastaanottamisen on aina oltava työttömäksi jäämistä parempi ja kannustavampi vaihtoehto. Matalan tuottavuuden työpaikat siirtyvät ulkomaille eivätkä työ ja tekijät aina kohtaa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Työllistämisen pitää olla kannattavaa sekä työllistäjälle että työllistetylle. Tästä syystä kokoomusnaiset vaativat pikaista työnantajamaksujen alentamista, sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamista sekä ansiotuloverotuksen alentamista jatkossakin.
Kokoomusnaiset ovat tyytyväisiä kotitalousvähennyksen suomaan mahdollisuuteen. Kotitalousvähennys on tuottanut perheille ja ennen kaikkea naisille mahdollisuuden joustaa arkeansa ja mahdollisuuden työllistää muita.
Työelämän on tarjottava naisille entistä enemmän joustavuutta ja valinnanvaraa. Uudentyyppiset ratkaisut työmarkkinoilla ovat tervetulleita. Muun muassa työosuuskunnat, yrittäjäverkostot ja tilapäistä työvoimaa välittävät yritykset voivat parhaimmillaan tuoda työelämään mahdollisuuksia myös niille naisille, jotka haluavat syystä tai toisesta tehdä töitä osa-aikaisesti, tilapäisesti tai kausiluonteisesti. Lainsäädännöllä on huolehdittava, että sosiaaliturva joustaa myös uusissa työmarkkinatilanteissa.
Kokoomusnaiset vaativat, että hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan. Tämä edellyttää avointa keskustelua, jossa arvioidaan julkisen sektorin tehtäviä, kokoa ja rakennetta. Samassa yhteydessä on tarkasteltava verotuksen tasoa ja tarkoituksenmukaisuutta. Lähtökohtana verokeskustelussa tulee olla työn verotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa. Jyrkkä progressiivinen työn verotus ei kannusta, vaan pikemminkin rankaisee osaamisesta ja menestymisestä. Tämän vuoksi valtiovarainministeriön on pikaisesti selvitettävä tasaverojärjestelmään siirtymisen mahdollisuudet, edut, haitat ja sukupuolivaikutukset myös Suomessa. Ympäristöverotuksessa on siirryttävä käytön verotukseen omistamisen sijasta. Perintöverosta on luovuttava kokonaan.
Kaiken kaikkiaan työn kannustavuutta on lisättävä; loukut ja ansat pois! Ihmisille on luotava mahdollisuus vastata omasta toimeentulostaan. Työn teon pitää kannattaa. Aina!
2.2. Yrittänyttä ei laiteta
Ilman yrittäjyyttä ei ole työpaikkoja. Kokoomusnaiset vaativat, että yrittäjyyteen on kannustettava muutenkin kun juhlapuheissa. Yrittäjyyden esteitä on poistettava muun muassa yksinkertaistamalla pienyrittäjän viranomaisyhteyksiä. Pienyrittäjille tulisi luoda oikeudenmukainen vuosiloma- ja sairauslomajärjestelmä. Vuorotteluvapaajärjestelmä tulee muuttaa pysyväksi ja ulottaa myös yrittäjiin.
Kokoomusnaiset muistuttavat, että nais- ja miesyrittäjät ovat hyvin erilaisia. Vaikka yrittäjyys on yrittäjyyttä ja pyörittävätpä yrityksiä naiset tai miehet, naisyrittäjien erityistarpeet on huomioitava. Yrittäjänaisten sosiaaliturvassa on edelleenkin aukkoja, jotka tulee paikata. Tästä syystä vaadimme, että yrittäjävanhempien on saatava kokonaan vähennyskelpoiseksi omaan kotiin sairaalle lapselle palkatusta hoitajasta aiheutuvat kustannukset.
Kokoomusnaiset vaativat myös, että naisvaltaiset yritysmuodot kuten palvelut ja osaamisintensiiviset alat otetaan mukaan yrittäjyyden kasvuohjelmiin. Yrittäjyyskasvatus ja liiketoimintaosaaminen tulisi ulottaa kaikkeen kouluttamiseen. Maahanmuuttajanaisia tulee kannustaa ja tukea yrittäjäksi ryhtymisessä.
2.3. Palkkatasa-arvosta todellisuutta
Naisten kokemaa syrjintää työhönottotilanteessa, työoloissa ja palkkauksessa tapahtuu edelleen 2000-luvun Suomessa. Tähän on tultava loppu.
Kokoomus on ja on ollut ensimmäinen suomalainen puolue, joka otti tavoitteekseen ja esitti konkreettisia esityksiä nais- ja miesvaltaisten alojen välisen palkkatasa-arvon saavuttamiseksi. Yli sata vuotta kasvaneen kuilun umpeen kurominen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä ja vaatii toimenpiteitä useilta peräkkäisiltä hallituksilta. Olemme kuitenkin ylpeitä puolueemme aktiivisuudesta tasa-arvotyön uudisraivaajana ja pidämme huolta siitä, että jatkossakin Kokoomus kaikessa politiikassaan edistää samapalkkaisuuden tavoitteen toteutumista.
Me vaadimme, että naisten mahdollisuuksia työuralla etenemiseen parannetaan ja sukupuolten välisiä palkkaeroja edelleenkin kavennetaan. Palkalla mitataan työn arvostusta. Palkkaeroja esiintyy sekä yksilöiden että alojen välillä. Samasta työstä on saatava sama palkka. Lisäksi naisvaltaisten, julkisella sektorilla toimivien ja korkeasti koulutettujen alojen palkkoja on nostettava.
Naisten määrä johtotehtävissä on edelleen merkittävästi miehiä vähäisempi. Työelämän tasa-arvoa ja naisjohtajien määrää voidaan kasvattaa pääsääntöisesti vapaaehtoisuuden pohjalta, mutta mikäli tulokset eivät lähivuosina muutu rohkaisevimmiksi, kokoomusnaiset ovat valmiita säilyttämään mahdollisuuden lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. Sukupuolikiintiöt eivät ole itseisarvo, vaan väline vauhdittaa tasa-arvoa, nimittäin me tiedämme, että päteviä naisia riittää.
Naisten vähyys palkansaajakeskusjärjestöjen johdossa on eräs tasa-arvon pahimmista ongelmista Suomessa. Monet ammattijärjestöt ovat naisvaltaisia, mutta neuvotteluissa naisia ei näy. Naiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa niin kauan, kun tärkeitä taloudellisia ja tulonjakoa koskevia päätöksiä tekevät vain miehet naisten puolesta.
2.4. Perhevapaajärjestelmä uusiksi
Kokoomusnaisten mielestä perhevapaajärjestelmä tulee uudistaa niin, että sen kustannukset siirretään yhteiskunnan maksettavaksi pois naisvaltaisten alojen työnantajilta. Perhevapaat tulee jakaa tasapuolisemmin niin, että kummallekin vanhemmalle mahdollistetaan oma, vapaaehtoisesti käytettävä vapaa ja kolmannen osan vapaista vanhemmat voivat jakaa keskenään. Näin varmistetaan miesten oikeus perhevapaaseen, parannetaan naisten asemaa työmarkkinoilla ja varmistetaan perheiden elämäntilanteen mukainen valinnan mahdollisuus.
Haluamme varmistaa, että omien lasten tai lähiomaisten hoitaminen kotona ei ole vain varakkaiden mahdollisuus. Naisille ja miehille, jotka haluavat tilapäisesti tai toistaiseksi jäädä hoivatyöhön kotiin, on tarjottava riittävästi taloudellisesta tukea. Perheen ja kodin vastuun ja palkkatasa-arvon voidaan ajatella jakautuvan tasaisesti puolisoiden välillä, kun myös miehillä on tosiasiallinen mahdollisuus käyttää vanhempainvapaata.
3. Naiset, väkivalta ja hyväksikäyttö |
3.1. Kotona ilman väkivallan uhkaa
Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen suuri yhteiskunnallinen ongelma Suomessa, minkä torjunta kaipaa tekijäänsä. Suomi on poikkeuksellisen väkivaltainen maa länsimaiden joukossa. Joka viides nainen kokee elämänsä aikana väkivaltaa. Maahanmuuttajanaisten kohdalla tilanne on vielä heikompi. Pakolaisleireiltä tulleista naisista lähes jokainen on väkivallan uhri. Lyömiselle ei ole koskaan hyväksyttävää syytä. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei saa väheksyä miesten kärsimän väkivallan perusteella.
Kokoomusnaiset tahtovat puhua naisiin kohdistuvasta väkivallasta avoimesti Suomessa. Tarvitsemme naisrauhalain, joka tunnistaa naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteet. Rikoslaissa lievä pahoinpitely tulee muuttaa yleisen syytteen alaiseksi ja lähisuhdeväkivallan sovittelun vaikuttavuutta tulee selvittää. Kokoomusnaiset haluavat suojella maahanmuuttajanaisia pakkoavioliitoilta ja kunniaväkivallalta. Ensimmäinen askel on lisätä itse naisten tietoisuutta, että väkivalta on maassamme rikos.
Perheväkivallasta kärsii joko suoraan tai välillisesti myös lapset. Lasten auttamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Lapset tulisi huomioida entistä paremmin muun muassa lähestymiskieltoa määrättäessä. Kun kielto on annettu, lapsen asemaa ei saisi jättää avoimeksi vaan tapaamisten järjestäminen tulee määritellä lähestymiskieltopäätöksessä.
Väkivaltainen henkilö tulee voida poistaa asunnosta määräajaksi. Uhrin tehtävä ei ole aina lähteä pakoon. Kokoomusnaiset vaativat raiskauksen uhreille tarkoitettujen keskuksien ja turvakotien lisäämistä. Myös väkivallan tekijöille tulee olla tarjolla riittävästi auttavia toimia. Väkivallan tunnistamisen koulutusta on lisättävä niin terveyden- kuin sosiaalihuollonkin piirissä.
Jokaisen kunnan tulee allekirjoittaa EU:n tasa-arvon peruskirja, jonka myötä kuntien tasa-arvotyö laajenee koskemaan myös väkivallan uhreja. Työ perheväkivallan ehkäisemiseksi kuntatasolla edellyttää toimivaa viranomaisyhteistyötä ja nimettyä tahoa, joka vastaa toiminnasta.
Kokoomusnaisten mielestä ratkaisevaa perheväkivallan lopettamisessa on koulutus ja asennekasvatus. Asennekasvatuksen täytyy olla laajamittaista ja alkaa jo peruskoulussa ja siihen tulee osoittaa riittävästi yhteiskunnan varoja. Kouluissa on opetettava ihmisoikeuskasvatuksella väkivallattomuutta, jotta tulevaisuudessa väkivaltaa ei siedettäisi eikä itse käytettäisi parisuhteissa. Lainsäädännön parantaminen ja rangaistusten koventaminen välittävät viestin kaikille siitä, että perheväkivalta on mitä suurimmassa määrin paheksuttava ja rangaistava teko.
3.2. Saako naisen ostaa?
Kokoomuslaiseen arvomaailmaan kuuluu ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Prostituutio on tänä päivänä yhä enenevässä määrin järjestäytyneiden rikollisryhmien johtamaa nais- ja lapsikauppaa, joka polkee törkeästi ihmisoikeuksia. Prostituutio on yhä harvemmin naisen vapaasti tekemä valinta. Yhteiskunnan tehtävänä on viestittää sen kansalaisille, mikä on toivottavaa käyttäytymistä ja mikä taas ei. On käsittämätöntä ja vastuutonta ostaa seksipalveluita samalla tukien ihmiskauppaa.
Kokoomusnaiset vaativat, että seksipalveluiden ostaminen tulee kriminalisoida. Prostituutiosta irrottautumista on tuettava tukipalveluilla. Kriminalisoinnin myötä voidaan kansalaisille viestittää se, että ihmisten ostaminen ei ole yhteiskunnan mielestä hyväksyttävää.
Kokoomusnaiset pitävät erityisen huolestuttavana julkisen tilan pornografisoitumista. Mainonta ja media vaikuttavat voimakkaasti erityisesti nuorten mies- ja naiskuvaan. Mainonnan ja median välittämä naiskuva ja ilmoittelu eivät saa loukata sukupuolten välisen tasa-arvon perusperiaatteita. Seksi-ilmoittelun kieltävän lain valvontaa on tehostettava. Kokoomusnaiset haluavat edesauttaa ilmapiiriä, jossa tuotteita voidaan mainostaa myös ilman seksiä ja puolialastomia vartaloita. Kokoomusnaiset esittävät, että myös Suomessa siirrytään Norjan malliin eli mainonta siirretään tasa-arvolain soveltamisalan piiriin.
3.3. Hipelöinti halventaa
Sukupuoliseksi häirinnäksi määritellään työpaikalla tapahtuva sukupuolisuuteen viittaava, loukkaava käyttäytyminen, koskettelu sekä seksuaalisesti värittyneet puheet. Seksuaalinen häirintä on vallankäyttöä ja toisen alistamista, jota median alisteinen naiskuva tukee. Lain määrittelemät kriteerit sukupuolisesta häirinnästä ovat sellaisenaan onnistuneita.
Suomessa voi seksuaalisesti häiritä vain työpaikoilla! Kotona, asuinympäristössä taikka harrastuksissa tapahtuvaa, seksuaalisen häirinnän kriteerit täyttävää toimintaa ei tunnusteta seksuaaliseksi häirinnäksi tällä hetkellä. Tämän vuoksi vaadimme, että seksuaalinen häirintä tunnustetaan omaksi rikoksekseen, josta määritellään rikoslaissa rangaistus.
4. Peruspalvelut kuntoon - kunnat ihmisen asialla! |
Tärkeää on taata tarvittavat ja laadukkaat palvelut kaikille, koulutus, perus- sekä erikoissairaanhoito mukaan lukien. Kuntaorganisaatio on olemassa palvelujen tuottamiseksi, ei poliittisen byrokratian ylläpitämiseksi. Suomalainen yhteiskunta ei pärjää tulevaisuudessa ilman uusia tapoja tuottaa julkisia palveluita. Yhteiskunnan palvelujen kehittäminen edellyttää hallinnon järkeistämistä. Kuntia tulee kannustaa vapaaehtoiseen yhteistyöhön etsimään itse yhteistyökumppaneita ja julkisen vallan mukaantulo tapahtuisi vasta, mikäli vapaaehtoinen järjestely ei toimi.
Terve kunnan talous on paras tae turvaamaan riittävät julkiset palvelut. Kokoomusnaiset vaativat, että kunnissa arvioidaan sukupuolten vaikutus budjeteissa. Arvioinnissa selvitetään miten määrärahat jakaantuvat naisten ja miesten kesken. On pelkästään reilua, että tyttöjen ja poikien liikuntaan laitetaan yhtäläisesti veroeuroja.
4.1. Terveys ja sen tärkeys
Terveys on arvo! Kaiken terveyden lähtökohdan tulee olla ihmisten omaehtoisen terveydenhoidon tukeminen. Kuntien on panostettava kuntalaisten terveyden edistämiseen ja mahdollisuuksien luomiseen terveyttä edistäville valinnoille. Yhdyskuntasuunnittelulla on tuettava ihmisten liikkumista ja edistettävä kansanterveydellisiä näkökulmia.
Julkinen, verovaroin kustannettu terveydenhuolto huolehtii ja vastaa pääosasta palveluja. Palveluiden parantamiseksi on kilpailua, kustannustietoisuutta ja johtamismenetelmiä julkisessa terveydenhuollossa kehitettävä.
Julkisen terveydenhuollon tulee lunastaa paikkansa palvelutuotannossa. Sen tulee perustua vaikuttavaan perusterveydenhoitoon. Nyt terveydenhoitojärjestelmää leimaa vaihtoehdottomuus. Kasvavien vaatimusten ja valinnanvapauden turvaamisen vuoksi on julkisten palvelujen rinnalla kehitettävä sairausvakuutukseen perustuvia yksityisiä palveluja. Kansalaisten omavastuuta on pienennettävä nostamalla sairausvakuutuksen taksoja. Oman terveyden edistämisen pitäisi olla houkuttelevampaa. Yksityisen palveluyrittäjyyden kehittämistä julkisten palvelujen rinnalle tarvitaan myös sosiaalipalveluissa. Palvelusetelijärjestelmä on laajennettava sairausvakuutuksen tapaiseksi valintojen tueksi myös terveyspalveluissa.
Väestön ikääntyminen asettaa terveydenhuollolle uusia haasteita, joihin on varauduttava ajoissa. Valtion tulee jatkaa kansanterveyskampanjoita. Kohtuus kaikissa paheissa!
4.2. Koulutus kuntoon
Koulutuspolitiikan on luotava sivistystä ja osaavaa, tarpeellista työvoimaa työmarkkinoille. On huolehdittava riittävästä, hyvin suunnitellusta koulutuksesta, joka tukee elinkeinoelämän ja julkisen sektorin työvoimatarpeita pitkällä tähtäimellä. Koulutuspolitiikka pitäen sisällään varhaiskasvatuksen on siirrettävä yhden ministeriön, opetusministeriön tehtäväksi. Myös koulutuksen laadullista ja määrällistä ennakointia on kehitettävä.
Varhaiskasvatus on nähtävä lapsen perusoikeutena eikä vanhempien oikeutena saada lapsi varhaiskasvatuksen piiriin. Oppilaskohtaisten kasvatussuunnitelmien on jatkuttava varhaiskasvatuksesta perusopetukseen tukemaan ja luomaan yhteisymmärrystä koulujen ja vanhempien välillä.
Peruskoulussa oppiminen ei tapahdu vain luokassa opettajan johdolla, vaan uusia tapoja oppia on avoimesti kehitettävä. Avoin oppimisympäristö on koko maailma. Kokoomusnaiset haluavat maksaa verovaroin hyvästä opetuksesta.
Koulumatkan turvallisuus on elinehto. Kunnissa on varmistettava koulumatkojen turvallisuus niin, että lapset voivat kävellä tai pyöräillä kouluun. Maaseudun joukkoliikenteen kehittämiseen on osoitettava lisää varoja. On lisättävä hidasteita, alikulkuja sekä alennettava liikenteen nopeuksia koulujen läheisyydessä. Koulukuljetuksia tarjoavien yritysten on otettava käyttöön alkolukot. Koulujen pihojen on houkuteltava liikkumaan. Kunnissa on varmistettava koulumatkojen turvallisuus, lisättävä hidasteita, alikulkuja sekä alennettava liikenteen nopeuksia koulujen läheisyydessä.
Kokoomusnaiset tahtovat tasa-arvosuunnitelmat jokaiseen kouluun. Opetustilanteessa mitataan opettajan ammattitaitoa kohdella tyttöjä ja poikia samalla tavalla antamatta erivapauksia johtuen oppilaan sukupuolesta. Opettajien vastuulla on valita sellaista opetusmateriaalia, joka ei vahvista sukupuolistereotypioita. Erityisesti opinto-ohjauksessa on päästävä irti vanhoista mielikuvista naisten ja miesten aloista, ja kannustettava tyttöjä ja poikia epätyypillisille aloille opiskelemaan taipumustensa mukaisesti.
Koulussa ei tule hyväksyä kiusaamista eikä väkivaltaa, vaan siihen on puututtava välittömästi. Alakoulusta lähtien on aloitettava demokratiakasvatus. Oppilaskuntien toiminta on mahdollistettava joka koulussa. Koulu kasvattaa lapsiamme yhdessä vanhempien kanssa.
Opintotukea on kehitettävä niin, että se mahdollistaa päätyön eli opiskelun, tukee ensimmäisen tutkinnon suorittamista sekä korkeakouluopintojen ripeää loppuunsaattamista. Opintolainan verovähennysjärjestelmän kehittäminen on hyvä alku, mutta lopputulos vajaa. Opintotukea pitää uskaltaa porrastaa vastaamaan paremmin opintojen aikaiseen tuen tarpeeseen. Kun koulutusmäärät on mitoitettu oikein, voi opiskelija turvallisesti kantaa vastuunsa osasta opintojen rahoittamisesta.
Opiskelua tukeva oman alan työ on kannatettavaa. Opiskelun ja työnteon yhteensovittaminen antaa opiskelijalle opintojen jälkeistä työllistymistä tukevaa ja työelämässä pärjäämistä edistävää työelämäkokemusta. Opintojen aikaisen toimeentulon turvaaminen ei saa tarkoittaa loppuun palanutta maisteria.
Opiskelijoiden terveyden edistäminen on tärkeää! Kunnissa on mitoitettava terveydenhoitajan ja koulupsykologien määrä suositusten mukaisiksi. Opiskelijaterveydenhuollossa on varmistettava, että hoitotakuun määräajat hoitoon pääsyssä toteutuvat. Tasa-arvoisuus terveyspalveluiden saatavuudessa on haaste maanlaajuisesti ja opintoaloittain. Erityisesti opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin on löydyttävä resursseja.
Elinikäinen oppiminen on vastaus muuttuvaan työmarkkinatilanteeseen. Aikuiskoulutus on keskeisessä asemassa kun tavoitteena on työurien pidentäminen. Jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus työmarkkina-asemasta riippumatta oman osaamisensa päivittämiseen.
4.3. Voimaa vapaa-ajasta
Kulttuuri, liikunta ja muu harrastustoiminta tuovat iloa arkeen. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ovat olennainen osa suomalaisten elämänlaatua. Yhteisöllisyys kasvaa yhteisissä kerho- ja harrastustiloissa, talkoissa ja järjestötoiminnassa, jotka tarvitsevat tukea kunnalta.
Teattereiden, taide-näyttelyiden, museoiden ja konserttien yleisöstä suurin osa on naisia. Kulttuuri on kansallisen itsetunnon selkäranka. Arvopohjamme on kiinteästi sidoksissa kulttuuriperimäämme. Kokoomusnaisten mielestä henkisen hyvinvointimme ja sydämen sivistyksen ylläpitämisessä kulttuurilla on merkittävä paikkansa. Kristillinen arvopohja on osa suomalaista kulttuuriperintöä. Uskonnollisten tapojen ja kulttuurin säilyttäminen tulee turvata ja huolehtia sen siirtämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä ei ole ristiriidassa moniarvoisen yhteiskunnan kanssa, eikä teennäisiä esteitä perinteisen suomalaisen tapa- ja kulttuuriperinteen ja muuttuvan moniarvoisen yhteiskunnan välille tule rakentaa.
Haluamme panostaa ikääntyvien ihmisten kulttuuripalveluiden saatavuuteen. Naiset ovat perinteisesti suomalaisessa yhteiskunnassa olleet kulttuuriperinnön pääasiallisia säilyttäjiä ja sukupolvelta toiselle siirtäjiä. Tämä tehtävä on tärkeä monikulttuuristuvassa maassamme tulevaisuudessakin.
Kulttuuriviennillä tulee olla entistä parempi kansantaloudellinen merkitys. Myös kotimaisten kulttuuri- ja taidemarkkinoiden kehittäminen uusin innovatiivisin keinoin tulee ottaa huomioon. Yritysten taideostoille tulisi saada verovähennysoikeus.
Vapaa sivistystyö antaa elinikäisen mahdollisuuden oman osaamisen kehittämiseen, opintosetelien käyttö avaa kansalais- ja työväenopistojen ovet useammille.
Liikkumalla riittävästi jaksamme kaikki paremmin. Lähiympäristön on kannustettava leikkimään ja liikkumaan. Liikuntapaikkarakentamisen on vastattava etenkin nuorten tarpeisiin. Tyttöjen liikuntaharrastuksen tukemiseen on suunnattava erityishuomio.
4.4. Vammaiset elämän eturiviin!
On tullut aika huomioida vammaisten ja vajaakuntoisten arvo yhteiskunnassamme. Vammaisilla ja vajaakuntoisilla on arvo ihmisinä jo itsessään, mutta heissä on myös paljon käyttämätöntä potentiaalia tämän yhteiskunnan kehittämiseksi ja parantamiseksi. Vammaisten on saatava ottaa kaikki kykynsä käyttöön.
Kokoomusnaiset vaativat, että vammaisten ja vajaakuntoisten oikeudet itsenäiseen päätöksentekoon omasta elämästään, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, näkemysten esilletuomiseen, perhe-elämään, koulutukseen, työntekoon, harrastamiseen, ennakkoluulottomaan kohteluun ja viranomaisasiointiin turvataan. Vajaakuntoisten pääsyä työmarkkinoille pitää parantaa. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että vammaisten palvelut turvataan ja niitä edelleen kehitetään sekä kuntatasolla että sosiaalivakuutuksen puolella. Myös vammaisten lähipiirin jaksamiseen on kiinnitettävä enemmän huomioita ja annettava tukea. Vammaisten ja heidän perheidensä oikeudet eivät saa riippua suhdanteista!
4.5. Sosiaalinen turvatrampoliini
Syrjäytyminen ja osattomuus yhteiskunnasta ovat aikamme suurimpia ongelmia. Se ilmenee väkivaltaisuutena, moraalisena piittaamattomuutena ja kyvyttömyytenä osallistua työelämään ja yhteiskunnan perustoimintoihin. Erittäin huolestuttavaa on syrjäytymisen esiintyminen perheissä jo toisessa, jopa kolmannessa sukupolvessa. Jokaisella on oltava mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään, mahdollisuus huolehtia perusasioista kuten puhtaudesta ja ruoasta sekä osallistua yhteiskunnan toimintoihin täysivaltaisena kansalaisena.
Kokoomusnaisten mielestä palveluiden ja taloudellisen turvallisuuden takaaminen on paras keino ehkäistä syrjäytymistä. Keskeisessä asemassa ovat koti, koulut ja neuvolat. Kunnissa on mahdollistettava sosiaalinen luototus. Talous- ja velkaneuvonnan palvelut tulee olla saatavilla ennaltaehkäisevästi jo ennen ongelmien syntymistä.
Lastensuojelulaki määrittelee tarkasti lasten oikeuksia sekä yhteiskunnan mahdollisuuksia varjella lasta kehitystä uhkaavilta tekijöiltä. Yhteiskunnalla ei ole kuitenkaan mitään mahdollisuuksia suojella syntymätöntä sikiötä, mikäli odottava äiti ei halua lopettaa tai vähentää alkoholin ja huumeiden käyttöä. Odottavista äideistä lähes kaikki huolehtivat itsestään ja samalla syntymättömästä lapsestaan hyvin. Mikäli odottava äiti ei suostu yhteistyöhön tai ota vastaan hänelle tarjottua apua, viranomaisilla on oltava mahdollisuus pakkohoidon järjestämiseen, jotta päihteiden käyttö ei vahingoittaisi lasta. Raskaana olevien naisten kohtaamaan perheväkivaltaan on puututtava välittömästi ja estettävä vahingot, jotka kohdistuvat äidin lisäksi myös sikiöön.
Päihteiden käytön vaikutuksista kertovaa ei-syyttävää valistusta on lisättävä koulujen terveyskasvatuksen oppiaineeseen. Naiset kuluttavat neljäsosan Suomessa kulutettavasta alkoholista. Näin miehet kärsivät pääosan terveysongelmista, kun taas naisille aiheutuvat alkoholin käytöstä sosiaaliset ongelmat. Kokoomusnaiset kannattavat alkoholiveron korotusta. Alkoholin käytön aiheuttamista ongelmista on kerrottava entistä aikaisemmin ja enemmän neuvoloissa ja sairaaloissa. Keinoja päästä irti alkoholin haitallisesta käytöstä pitää antaa laajasti kaikille ikäpolville.
Synnytyksen jälkeinen masennus on monelle tuoreelle vanhemmalle totisinta totta. Neuvolajärjestelmää on kehitettävä niin, että ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja apua antaa. Viranomaisten tiedonsaantiin liittyvät tekijät eivät saa vaarantaa hoidon saantia. Ongelmana on viranomaisten tietokantojen irrallisuus. Yhteiskunnan on turvattava riittävät resurssit, jotta jokainen apua tarvitseva masentunut äiti saa kaipaamaansa ammattihoitoa. Äidin masennus on koko perheen asia ja apu masennukseen on tukea koko uuden perheen elämään.
Kokoomusnaisten hyvinvointiyhteiskunnassa kaikista pidetään huolta eikä ketään jätetä oman onnensa nojaan. Kokoomusnaiset haluavat muistuttaa siitä mikä on tärkeintä: yhteiskunnan sivistyneisyys mitataan sillä, miten se huolehtii vähäosaisimmistaan!
4.6. Lapsuus kunniaan!
Uuden sukupolven kasvattamiseen on osoitettava yhteiskunnan tukitoimet siten, että erilaisia vaihtoehtoja on olemassa eri tilanteissa oleville perheille. Toimiva parisuhde ei ole itsestään selvyys vaan vaatii työtä. Julkisten palveluiden tulee tukea parisuhdetta perheen selkärankana. Vanhemmat ovat lastensa kasvatuksen parhaita asiantuntijoita. Yhteiskunnan tulee tukea erilaisia vaihtoehtoja. Palveluseteli auttaa vanhempia valitsemaan perheelleen parhaiten soveltuvan vaihtoehdon.
Lapsilisä on tärkeä osa perheelle lasten aiheuttamien kustannusten tasauksessa. Lapsilisää tulee korottaa jatkossa kuten muitakin perheen saamia etuuksia vastaamaan nykyistä suurempaa osaa kuluista. Kokoomusnaiset pitävät tärkeänä, että lapsilisän maksamista jatketaan täysi-ikäisyyteen saakka.
Erilaisten perhemuotojen tasavertaisuutta on lainsäädännöllä vahvistettava. Lasten kasvattaminen ei ole kiinni perhemuodosta, vaan siitä, että kasvattajina toimivat aikuiset rakastavat lastaan ja antavat hänelle turvallisen ympäristön kehittyä ja kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi. Kokoomusnaiset haluavat poistaa erilaisiin perhetyyppeihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja taata jokaiselle lapselle turvatun lapsuuden. Samaa sukupuolta oleville pareille tulee myöntää oikeus perheen ulkopuoliseen adoptioon. Lapsia on kohdeltava yhdenvertaisesti perhetaustastaan riippumatta!
Vanhempien tehtävä on suojella lapsiaan. Osa lapsista tarvitsee entistä enemmän tukea ja hoitoa kasvamiseensa ja kehittymiseensä. Tämä tuki ja hoito on kuntien järjestettävä. Esimerkiksi nuorten päihdeongelmiin tulee puuttua entistä varhaisemmin.
Lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon on lisättävä määrärahoja, jotta hoitoa tarvitsevien ei tarvitse odottaa. Erityisryhmien perustamiseen päiväkoteihin ja kouluihin tarvitaan myös varoja. Ennaltaehkäisevän työn merkitystä ei myöskään pidä unohtaa.
4.7. Mummoenergia käyttöön
Väestön ikääntyminen on koko Euroopassa vallitseva kehityslinja. Suomessa väestön ikääntyminen on Euroopan nopeinta.
Kokoomusnaiset vaativat, että eläkeläisten toimeentulosta huolehditaan jatkossakin eläkkeiden tasoa seuraten. Palveluihin, joita ikääntyvät tarvitsevat, pitää kiinnittää erityistä huomiota muun muassa ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Koulutus ja oppiminen ovat elinikäinen haaste. Nykyteknologian käytöllä voidaan edistää laadukkaampaa vanhuutta. Mahdollisuus oppimiseen on myös oltava ikäihmisen oikeus. Seniorisukupolven vireys on parantunut huomattavasti menneisiin sukupolviin verrattuna. Tämän päivän mummot ja vaarit ovat aktiivisia ja kielitaitoisia ja haluavat laatua eläkeikään.
Kokoomusnaiset arvostavat ikäihmisten elämänkokemusta. Koko yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että tätä elämänkokemusta hyödynnettäisiin perheyhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseen. Mummot ja vaarit ovat avainasemassa yhteiskunnan turvattomuuden sekä vanhempien kiireisen, usein kohtuuttomia panostuksia vaativan työelämän ja kodin tukena. Elämänkokemus, turvallisuus ja tiedon siirto ovat voimavara, jota kokoomusnaiset haluavat jakaa tulevien sukupolvien käyttöön.
Kokoomusnaisten mielestä jokaisella ihmisellä on oikeus vanhentua arvokkaasti. Ihmisillä tulee olla mahdollisuus asua omassa kodissaan niin pitkään kun se on mahdollista. Kotihoidon tulee olla riittävää ja laadukasta. Kuntien järjestämiä, kotona asumista tukevia palveluja tarvitaan. Kaikkien seniorien ostamien palveluiden, myös kodin ulkopuolelta hankittujen ja käytettyjen, tulisi olla verovähennyskelpoisia kotitalousvähennyksessä.
5. Nainen, nouse ja loista! |
Kokoomusnaisille naiseus on ilo! Naiseus on ilo, osaksi sen elämää säilyttävän ja vakavasti tulevaisuudenuskoisuuteen velvoittavan piirteen vuoksi, osaksi elämän ainutkertaisuuden sisäistämisen vuoksi. Naiseus on vahvuus, sillä olemme moniottelijoita, ja osaamme yhtä aikaa pitää erilaisia lankoja näpeissämme, hahmottaa suuria kokonaisuuksia, ymmärtää toista ihmistä, kannustaa ja olla kannustettavana. Tunnustamme mielellämme eron miehiin ja haluamme sen säilyvän.
Naiset kantavat vielä tänäkin päivänä suurimman vastuun lasten- ja kodinhoidosta perheissä, myös valtaosa yksihuoltajista on naisia. Yhä kasvava osa naisista tasapainottelee lähimmäisten hoitamiseen ja työelämään liittyvien haasteiden ristipaineissa. Tämän vastuun kantamiseen kokoomusnaiset haluavat parhaan mahdollisen yhteiskunnan tuen niin, että naisilla on todellisia vaihtoehtoja ja resursseja valintoja tehdessään.
Todellista tasa-arvoa ei voida perustaa sen käsityksen varaan, että sukupuolten täytyy olla samanlaisia. Ihmiset ovat erilaisia! Kokoomusnaiset eivät kaipaa yhteiskunnan kehittämiseen viisaiden miesten salaseuroja vaan viisaiden naisten ja miesten avointa yhteistyötä tasa-arvoisemman tulevaisuuden tekemiseksi. Tasa-arvon pitää ankkuroitua siihen, että molemmat ovat yhtä arvokkaita ja että molemmilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Me olemme ylpeitä Kokoomuksesta ja sen tekemästä tasa-arvotyöstä. Olemme tehneet Kokoomuksesta tasa-arvoisemman puolueen!
Nouskaamme ja loistakaamme – rintarinnan!
|
|
|
