Uudistumalla kuntatalous kuntoon

Kuntien talousarviokäsittelyt vuodelle 2021 ovat juuri meneillään tai juuri käsitelty. Melkein kaikki kunnat painivat taloushaasteiden kanssa. On tehty talouden tasapainottamisen ohjelmia ja leikkauslistoja, jotta talous saataisiin tasapainoon. Valitettavan usein ja liian helposti esitetään helpointa, mutta niin lyhyen ajan helpotusta tuovaa veroprosentin korotusta. On ymmärrettävää, että lisärahan esittäminen on helpompaa kuin tehostamistoimenpiteiden kannattaminen. Verorahojen kohdentuminen käyttötalouteen ei kuitenkaan tuo kuin muutaman vuoden helpotuksen. Toiminnan pysyvät kulut jatkavat kasvuaan ja hetken kuluttua ollaan saman haasteen edessä, että rahat eivät riitä. Vaikka talous kääntyisi nousuun ja parantuisi, niin harvoin näkee esityksiä palauttaa veroprosenttia nostoa edeltävälle tasolle.


Tehostamistoimenpiteillä voidaan vaikuttaa pysyvämmin talouden parempaan kehitykseen. Tilanteen parannuttua toimintojen palautus on huomattavasti helpompaa kuin veroprosentin pienentäminen. Verojen lisäkerääminen kohdentuu kipeästi keski- ja pienituloisiin. Erityisesti siksi sitä ei pidä tehdä. Jokainen euro on tarpeen kuntalaisten elinkustannusten kattamiseen.

Kuntien talouden haasteet ovat alkaneet jo ennen koronaa. Kuluvalle vuodelle 53 kuntaa nosti kunnallisveroprosenttia. Joukossa oli yllättävän isoja kuntia. Tästä syystä vuodelle 2021 veroprosenttia nostavat lähinnä pienet kunnat. Tarve lisärahalle on pääasiassa syntynyt verotuottojen pienenemisestä sekä sote-kustannusten noususta. Erityisesti kustannukset ovat nousseet ikäihmisten palvelutuotannossa, lasten huostaanotoissa sekä erikoissairaanhoidossa. Palveluntarve on lisääntynyt ja siellä kaivataan uusia innovatiivisia toimia tuottaa palveluja. Painopistettä tulee siirtää ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotta korjaavat ja kalliit toimenpiteet vähenisivät. Leikkauslistojen sijaan tuleekin kehittää uusia kustannustehokkaita, mutta palvelevia tapoja toimia. Hyvä esimerkki on etälääkärivastaanotot sekä sähköiset palvelut esimerkiksi erilaisissa lupamenettelyissä.

Yhteispelillä yritysten kanssa

Valitettavan usein kuntien elinkeinopolitiikka on lapsenkengissä. Sellaiseksi mielletään yhteiset aamukahvit yrittäjien kanssa sekä kaavoitus yrityksille. Parhaimmillaan onnistunut ja tiivis yhteistyö tuo sekä kunnallisvero- että yhteisöverotuottoja kuntaan. Palvelevalla, aktiivisella ja mahdollistavalla yritystonttitarjonnalla houkutellaan yrityksiä sijoittumaan ja laajentamaan toimintaa kunnassa. Osaavan työvoiman kouluttaminen yritysten tarpeisiin hyödyttää molempia. Yrittäjyyden riskeistä ja kovasta työsarasta huolimatta yrittäjyys kiinnostaa. Alkavalle yrittäjälle tuen ja ohjauksen mahdollistaminen on tärkeää. Tavoitteena tulee olla yrittäjämyönteisyys. Sitä tulee toteuttaa läpäisyperiaatteella koko kunnan toiminnassa eikä pelkästään laatimalla elinkeinopoliittinen ohjelma, joka unohtuu kirjoihin ja kansiin. Tulevaisuuden osaajien varmistamiseksi on hyvä toteuttaa yrittäjyyskasvatusohjelmaa kouluissa.  Palvelutuotannossa yksityisten palvelujen tuottajien tulee olla täydentämässä julkista palvelutuotantoa. Sitä pitää mahdollistaa mm. palveluseteleillä. Ei anneta viimeaikaisten yksittäisten huonojen uutisten tahrata yritysten kehittävää ja hyvää toimintaa, vaan mahdollistetaan niiden toiminta kunnissa.

Annika Kokko

pääsihteeri, Kansallinen Sivistysliitto

Jaa sisältö: