Share on facebook
Share on whatsapp
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Naiset eduskunnassa sadan vuoden aikana

Naiset ovat aina halunneet olla mukana vaikuttamassa ajankohtaisiin asioihin. Naiset olivat saaneet äänioikeuden ja myös vaalikelpoisuuden ensimmäisinä Euroopassa. Naiset katsoivat näiden velvoittavan heitä osallistumaan vaaleihin ja täyttämään siten velvollisuutensa. Naisten toiminta 100 vuotta sitten ei kuitenkaan ollut niin organisoitua kuin se nykyään on, ja naisten vaatimukset ensimmäisissä vaaleissa myötäilivät paljolti puolueen päälinjoja, mutta myös vaatimuksia naisten aseman parantamisesta työelämässä, naisten kunnallisesta vaalikelpoisuudesta ja äänioikeudesta, samapalkkaisuudesta naisille ja miehillä ym. sisältyi naisten vaalijulistuksiin.    

Ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan vuonna 1907 valittiin 19 naista, joista 10 oli porvarillista ja 9 sosiaalidemokraattia. Nämä naiset ahkeroivat ja kampanjoivat naisten aseman parantamiseksi sekä sosiaalilainsäädännön uudistamiseksi.

Naisten osuus eduskunnassa on lisääntynyt vasta vuoden 1960 lopusta alkaen ja naisministereiden osuus on kasvanut vähitellen. Vuosien 1907-2017 aikana ministereinä on ollut yhteensä 1126 miestä ja 157 naista. Ensimmäinen naisministeri oli apulaissosiaaliministeri vuoden 1926 hallituksessa. Vain kaksi naista on toiminut pääministerinä sekä puhemiehenä neljä naista. Nykyisessä eduskunnassa naisia on 41,5 prosenttia. Vaalikaudella 2015-2019 on otettu muutama askel takapakkia tasa-arvossa. Naisten osuus eduskunnassa on vähentynyt viime kaudesta. Myös naisministerien osuus ja naisten osuus puoluejohdossa on vähentynyt. (Lähde: Eduskunta) Tasa-arvotyötä tarvitaan yhä. Voidaan kuitenkin todeta, että naisten tie eduskuntaan on ollut pitkä, mutta kaiken sen työn arvoista, mitä naiset ovat tehneet vuosikymmenien aikana.

Naiset ovat vuosikymmenten aikana ajaneet asioita, joiden asiantuntemusta on pidetty naisille luonnollisena. Näitä olivat mm. naisten oikeudet, naisten koulutus, sosiaaliset asiat ja koti. Nämä arvot näkyvät yhä naisten vaaliteemoissa, mutta nykyään asiantuntemus on lisääntynyt myös talousasioissa, turvallisuudessa ja maanpuolustuksessa.    

Nykyajan naiset ovat hyvin koulutettuja, eivätkä he pelkää arjen haasteista huolimatta yhdistää työtä, perhe-elämää sekä poliittista vaikuttamista. Työelämän joustavuus on mahdollistanut tätä entisestään. Osaavat naiset asettuvat ehdolle kevään eduskuntavaaleihin, koska haluavat olla rakentamassa entistä parempaa yhteiskuntaa sekä olla ottamassa vastuuta tulevaisuudesta. Naiset myös äänestävät nykyään aktiivisemmin. Naiset ovat todenneet, että politiikka ei ole vain miesten maailma, jonne vain muutamalla naisella on etuoikeus päästä mukaan. Politiikka on puolinaista ilman naisia. 

Eduskuntavaaleissa meillä on huikeat mahdollisuudet kasvattaa naisten osuutta eduskunnassa, kun melkein puolet ehdokkaista on naisia. On upeaa, että naiset ovat yhä aktiivisemmin ehdolla. Varsinkin nuoret naiset osallistuvat aktiivisesti poliittiseen elämään ja luottamus omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin on kasvanut.

Wilhelmiina Kukkamo
Kokoomusnaisten juhlavuositoimikunnan vetäjä ja Kokoomusnaisten varapuheenjohtaja

Kokoomuksen Naisten Liitto täyttää 100 vuottaa vuonna 2019. Juhlavuoden kunniaksi Kokoomusnaiset käyvät läpi Suomineidon taivalta 100 vuoden ajalta nostaen esiin naisen asemaa yhteiskunnassa sekä naisille poliittisesti merkittäviä saavutuksia. Suomineidon taival kuvastaa rohkeutta, sitkeyttä, rakkautta ja edelläkävijyyttä, jolla tätä maata on pidetty pystyssä sotien ja rauhan aikana.

Jaa tämä

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email