Share on facebook
Share on whatsapp
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Naiset isänmaan asialla

Sota-aikana naisten vastuulla oli ensisijaisesti huolehtia lapsista ja taloudesta. Naisten rooli nousi tuolloin yhä tärkeämmäksi myös kodin ulkopuolella julkisissa toimissa. Naiset toimivat lisäksi vapaaehtoisuuteen pohjautuvassa maanpuolustustyössä lottina vuosina 1920-1944. Lotat toimivat kenttäsairaaloissa lääkäreiden ja sairaanhoitajien apuna, toimisto- ja viestitehtävissä, naiset huolehtivat muonituksesta sekä varusteiden valmistuksesta ja huollosta. Naiset ovat siis olleet jo tuolloin aktiivisesti mukana puolustamassa isänmaata.

Naisten mahdollisuudesta osallistua vapaaehtoiseen asepalvelukseen nousi valtakunnalliseen keskusteluun 1990-luvun alussa. Tuolloin puolustusministerinä toimi ensimmäinen nainen, Elisabeth Rehn ja on sanottu, että hän avasi naisille ovet armeijaan. Naisten asepalveluksen puolestapuhujina toimivat etenkin porvaripuolueet ja maanpuolustusjärjestöt. Naisten pääsyä asepalvelukseen perusteltiin kansainvälisellä kehityksellä sekä naisten roolin vahvistumisella työelämässä. Naisten asepalvelusta vastustavat vetosivat mm. naisten fyysiseen heikkouteen ja luonteeseen. Lisäksi vedottiin käytännön ongelmiin kuten huonoon hygieniaan, lastenhoitoon sekä naisten asepalveluksesta aiheutuviin kustannuksiin. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1995 äänin 103-66. Kuitenkin jo vuodesta 1991 lähtien naiset ovat osallistuneet kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin.

Naisten kiinnostus asepalveluksen suorittamiseen on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2018 naisia haki asepalvelukseen 1516 ja vuodesta 1995 alkaen naisia on koulutettu reserviin noin 8100. Naiset, jotka hakeutuvat asepalvelukseen, ovat motivoituneita ja suoriutuvat palveluksesta keskimääräistä paremmin. Menestys ei riipu siten sukupuolesta, vaan asenteesta, kyvykkyydestä ja koulutuksesta. Naiset myös suorittavat usein johtajakoulutuksen, mistä on hyötyä myös työelämässä.

Kokoomuksen Naisten Liitto on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että naisten osallistuminen asepalvelukseen turvataan jatkossakin ja naisten määrää vapaaehtoisessa asepalveluksessa lisätään.

Varusmiesliitto julkaisi heinäkuussa linjauksen, jonka tavoitteena on tasa-arvoinen asevelvollisuus. Yksi askel olisi, että kutsunnat koskisivat tulevaisuudessa myös naisia.

Kokoomusnaiset on vaatinut kutsuntojen laajentamista koskemaan koko ikäluokkaa, jotta naiset saisivat oikeassa elämänvaiheessa tiedon mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Tämä mahdollistaisi puolustusvoimien käyttöön parhaat kyvyt ja naisten potentiaalin paremman hyödyntämisen parantaen näin Suomen puolustuskykyä ja maanpuolustustahtoa

Kokoomusnaisten mukaan on kuitenkin perusteltua säilyttää naisten asepalvelus vapaaehtoisena, koska tällä hetkellä koko ikäluokalle pakolliseen asepalvelukseen puolustusvoimissa ei ole Suomeen puolustuskyvyn näkökulmasta tarvetta. 

Suomen puolustuskyvyn ja maanpuolustustahdon kannalta on kuitenkin tärkeää varmistaa, että naisten kasvavaan kiinnostukseen varusmiespalvelusta kohtaan onnistutaan vastaamaan. Jokaisella, joka haluaa suorittaa velvollisuutensa, on oltava siihen mahdollisuus

Wilhelmiina Kukkamo
Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtaja javuosijuhlatoimikunnan vetäjä


Kokoomuksen Naisten Liitto täyttää 100 vuottaa vuonna 2019. Juhlavuoden kunniaksi Kokoomusnaiset käyvät läpi Suomineidon taivalta 100 vuoden ajalta nostaen esiin naisen asemaa yhteiskunnassa sekä naisille poliittisesti merkittäviä saavutuksia. Suomineidon taival kuvastaa rohkeutta, sitkeyttä, rakkautta ja edelläkävijyyttä, jolla tätä maata on pidetty pystyssä sotien ja rauhan aikana.

Jaa tämä

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email