Share on facebook
Share on whatsapp
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Suomalaisten perhehaaveet eivät toteudu

Tänään vietetään vauvan päivää, jonka tarkoituksena on nostaa esille lapsiystävällisyyttä niin työelämässä kuin kunnissa ja Suomessa yleisestikin.

Kyselytutkimusten mukaan suomalaisten keskimääräinen lapsilukutoive on kaksi lasta. Valitettavasti tämä ei toteudu ja taustalla on monia syitä. Opinnot, työelämän epävarmuus ja taloudellinen niukkuus siirtävät monien lapsihaaveita eteenpäin, tulevaisuuteen. Myös sopivan, samat lapsihaaveet jakavan kumppanin löytyminen voi olla haaste.

Ensisynnyttäjien keski-ikä onkin noussut ja eri syistä johtuen yhä useampi joutuu turvautumaan hedelmöityshoitoihin. Samaan aikaan, kun hedelmöityshoitojen tarve on kasvanut, jonot ovat muuttuneet hyvin pitkiksi julkisen terveydenhuollon puolella. Yksityisellä puolella hoitoihin on mahdollista päästä usein nopeastikin, mutta esteeksi voi muodostua hinta.

Erityisen epäyhdenvertaisessa asemassa hedelmöityshoitojen saannin ja erityisesti KELA-korvausten suhteen ovat naisparit ja itseelliset parit. He eivät ole aikaisemmin saaneet hoitoa julkisella puolella ja jos ovat jo käyttäneet esimerkiksi ensimmäisen lapsen saamiseksi maksimin eli kuusi hoitokertaa itse maksamanaan yksityisellä puolella, eivät he ole oikeutettuja korvaukseen enää julkisellakaan puolella.

Hedelmöityshoidot olisivat kuitenkin aidosti vaikuttava ja kustannustehokas keino vastata suomalaisten lapsihaaveisiin. Olisikin hyvin tärkeää, että pitkiksi muodostuneet jonot saataisiin purettua ja korvauskäytäntöjä tarkasteltaisiin uudelleen siten, että kaikki olisivat tosiasiallisesti yhdenvertaisessa asemassa hedelmöityshoitojen saannin suhteen. Kokoomuksen kansanedustaja, kokoomusnaisten puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén on jättänyt hedelmöityshoitojen saatavuudesta tällä viikolla kirjallisen kysymyksen yhdessä Sanni Grahn-Laasosen kanssa.

Toinen melko vähälle huomiolle jäänyt keino perheen perustamiseksi on adoptio. Erityisesti koronan aikana kansainväliset adoptiomatkat ovat jääneet tekemättä ja ympäri maailmaa on lapsia, jotka odottavat suomalaisia vanhempiaan hakemaan heidät kotiin. Tilanne on inhimillisesti järkyttävä: suomalaisperheillä on suuri huoli lapsista, joiden fyysiset ja psyykkiset olosuhteet lähtömaassa ovat olleet jo ennen koronaa heikot. Nyt tilanteen pitkityttyä kukaan ei tiedä, miten kauan perheet ja lapset joutuvat vielä odottamaan.

Meidän tulisi löytää ratkaisuja mahdollisimman monenlaisten perheiden tarpeisiin. Adoptioon liittyen, Suomessa taas erityisesti avoin adoptio on ollut hyvin vähäisellä käytöllä, vaikka se on lain mukaan ollutkin mahdollista adoptiolain päivittämisestä saakka. Avoin adoptio mahdollistaa yhteydenpidon lapsen ja biologisen vanhemman välillä yhdessä adoptioperheen kanssa määritellyin tavoin. Sen on katsottukin erityisesti lastensuojelun ammattilaisten näkökulmasta olevan toimiva vaihtoehto lapsen edun kannalta – lasten pitkiä sijoituksia voidaan vähentää ja luoda epävarman tilanteen tilalle pysyvyyttä.

Lopulta kaikkien perheiden kannalta tärkeää on kuitenkin se, että yhteiskuntamme on lapsi- ja perheystävällinen. Mahdollisuuksien maailmassa taataan jokaiselle lapselle tasavertainen lähtökohta kasvaa ja kehittyä. Sitä varten Suomeen tarvitaan lisää joustavuutta ja päivityksiä lakeihin. Perhevapaauudistus olisikin toteutettava viipymättä. Perhevapaat on uudistettava lapsen edun, perheiden joustavamman arjen, tasavertaisen vanhemmuuden ja naisten työurien vuoksi. Uuden perhevapaajärjestelmän on edistettävä mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista töissä ja kotona, huomioitava erilaisten perheiden erilaiset tilanteet ja mahdollistettava pienten lasten vanhempien osa-aikatyö sekä turvattava lapsille yhdenvertaiset lähtökohdat elämään. Tasa-arvoisempi yhteiskunta on samalla myös lapsiystävällisempi ja houkuttelevampi omasta perheestä haaveileville suomalaisille.

Jaa tämä

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email