18.02.2022

Monessa perheessä käydään alati pohdintaa siitä, miten vanhemmuus ja työelämä voidaan yhdistää sujuvasti ja joustavasti. Erityisesti naisten jakamissa tarinoissa kuuluu kokemukset näiden elämänalueiden yhteensovittamisen haasteista. Nuo tarinat tuntuvat vetoavan useimpiin meistä. Naisten aika vaikuttaa olevan miehiä vahvemmin sidottu perheen aikaan ja tehtäviin. On kyse paitsi hoivavastuun, myös perhevapaiden jakautumisesta ja sen kielteisestä vaikutuksesta ura- ja ansiokehitykseen eläkekertymään saakka. Nuorena, koulutettuna ja uraorientoituneena naisena lienee luonnollistakin, että yhdyn tähän pohdintaan itsekin, kun lähitulevaisuus tuo tullessaan muutoksia perhe- ja työtilanteeseen. 

Tähtäimessä tasainen perhevapaiden käyttö

Kaukaa menneiltä vuosikymmeniltä peräisin oleva perhevapaajärjestelmämme onkin jo kaivannut modernisointia. Nyt eduskunnan joulukuussa 2021 hyväksymä perhevapaauudistus on astumassa voimaan tulevana kesänä. Uudet vanhempainvapaat ottavat positiivisen askeleen kohti tasa-arvoa, kun äitiys- ja isyysvapaa-termeistä luovutaan, vanhempainvapaa jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi lapsen vanhempien kesken ja vapaiden käytön joustavuus lisääntyy. Kokonaisvaltaista uudistusta, joka menisi kuitenkin hieman pintaraapaisua syvemmälle kattaen myös kotihoidon tuen, emme siltikään saaneet.

Uuden perhevapaamallin tavoitteena on kannustaa isiä perhevapaille. Selvitysten mukaan nykyisen mallimme mukaisista kaikista tulosidonnaisista päivärahapäivistä isät käyttävät vain noin 10 %. Lisäksi on havaittu, ettei isä käytä vapaita välttämättä lainkaan, mikäli puoliso on työtön tai tämän työmarkkinatilanne epävarma, tai mikäli perhe on pienituloinen. Siksi myös naisten asemaa työmarkkinoilla pitäisi vahvistaa, jotta vanhempainvapaiden käyttö jakautuisi lopulta tasaisesti vanhempien välillä.

Perhevapaauudistuksen tavoitteena on lisäksi muuttaa isien työnantajien suhtautumista ja asenteita. Tarvitaan suuri asennemuutos, jota rakenteet eivät luo yksin. Tutkimukset ovat viime vuosikymmeninä osoittaneet, että perheen ja vapaa-ajan arvostus on lisääntynyt, mikä jo ehkä ennakoi alkanutta muutosta. Kuitenkin myös työnantajien on havaittava, että perheystävällisyys ja nykyaikainen asenneilmapiiri ovat kilpailuetuja, joiden merkitys kasvaa. Työn ja muun elämän yhdistämistä voidaan helpottaa mm. työaika- ja työjärjestelyillä, yksilöllisillä joustoilla sekä moninaisia digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä. Korona-ajan mukanaan tuomat lisääntyneet mahdollisuudet etätyöhön toivottavasti jäävät elämään, millä myös voitaisiin helpottaa pienten lasten vanhempien arkea. Sekä työnantajien että työn tekemisen kannalta on merkittävää, että työn ja perhe-elämän toimiva yhteensovittaminen on keskeinen työhyvinvointia lisäävä tekijä.

Mahdollisuuksien tasa-arvon on toteuduttava sekä töissä että kotona 

Työ on parhaimmillaan arjen vastapainoa ja tuo mukanaan myönteisiä voimavaroja molemmille vanhemmille. Työ ei ole ainoastaan taloudellinen pakko. Se tarjoaa myös sosiaalisia suhteita ja mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen. Suomi ei voi ylläpitää sellaisia rakenteita, jotka estävät naisten tasa-arvoiset uramahdollisuudet. 

Kokoomusnaiset katsovat, että kehittyvän perhevapaajärjestelmän on edistettävä mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista sekä töissä että kotona, ja huomioitava erilaiset perhetilanteet. Hoivavastuu on jaettava tasaisemmin, koska sillä edistetään tasavertaista vanhemmuutta ja samalla parannetaan naisten asemaa työmarkkinoilla. Etuuksien joustavat käyttömahdollisuudet kannustavat vanhempia palaamaan työmarkkinoille.

Toimiva perhepolitiikka mahdollistaa paitsi työssäkäynnin, myös tasavertaisen vanhemmuuden. Lähtökohtana tuleekin olla paitsi kummankin vanhemman yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus osallistua lapsensa hoivaan, myös lapsen oikeus kasvaa vastasyntyneestä asti molemmat vanhemmat tasavertaisina ja yhtä läheisinä hoivaajinaan. 

Camilla Elonen 
Sosionomi AMK, Yhteiskuntatieteiden yo
Kokoomusnaisten liittohallituksen varajäsen

Jaa sisältö: