07.05.2014
Suomi on komeillut viime vuosina monien kansainvälisten vertailujen kärjessä tai ainakin sen tuntumassa. On kuitenkin eräs vertailu, jossa menestymisestä olen erityisen iloinen. Pelastakaa Lapset -järjestön raportti totesi tällä viikolla Suomen jälleen maailman parhaaksi maaksi olla äiti.
On hieno keksintö vertailla maita sen mukaan, miten hyvin ne ovat onnistuneet tai epäonnistuneet äitien tukemisessa. Tulokset ovat paljon puhuvia. Kymmenen parhaan maan joukossa oli yhteensä seitsemän EU-maata sekä yhdeksän eurooppalaista valtiota ja Australia. Mukaan mahtuivat kaikki Pohjoismaat.
Sijoituksemme tuli ansioista, joita emme aina edes muista arvostaa. Maailman äitien tila -raportissa painoivat tyttöjen tai naisten alhainen riski kuolla raskauden tai synnytyksen takia, alle 5-vuotiaiden lasten pieni kuolleisuus, lasten koulutus, maan tulotaso ja naisten poliittinen asema. Vaikka erityisesti kaksi viimeisintä kohtaa keskusteluttavat ihmisiä myös Suomessa, asiat ovat meillä verrattain hyvin.
On ollut kunnia toimia naisten ja äitien oikeuksien puolesta myös Euroopan neuvostossa, joka on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. EN:n tärkein tehtävä on laatia oikeudellisesti sitovia normeja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi jäsenmaissa. Kaikki EU:n jäsenet ovat myös EN:n jäseniä. EN:n merkittävin sosiaalisiin oikeuksiin liittyvä väline on sosiaalinen peruskirja. Ja jälleen kerran: Suomi kuuluu sopimuksen ehtoja parhaiten täyttäviin maihin. Suomellakin riittää silti haasteita.
Viime vuonna EN:n yleiskokous hyväksyi kaksi päätöslauselmaa, joissa korostettiin sukupuolineutraalia vanhempainvapaata. Niiden mukaan sekä äidillä että isällä on oltava oikeus pitää vanhempainvapaata perheen tarpeiden mukaan. Mahdollisuus yhdistää työ- ja perhe-elämää on keskeinen tasa-arvoa edistävä tekijä. Myös päivähoito-oikeutta on korostettu tasa-arvon edistäjänä, ja Suomi on nostettu esiin esimerkkinä useissa raporteissa.
Aivan kaikissa asioissa emme kuitenkaan ole päässeet loistamaan. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa torjuva Istanbulin sopimus edellyttää tiettyä määrää turvatalopaikkoja sekä 24/7-toimivan ilmaisen neuvontapuhelinnumeron kaikissa jäsenmaissa. Suomi ei vielä ole ratifioinut sopimusta.
Edistys tasa-arvossa vaatii laaja-alaista yhteistyötä yli sekä kulttuurien että maiden rajojen. Euroopalla ja Euroopan parlamentilla yhtenä sen ydintoimijoista on oma roolinsa toivotun kehityksen luojana. Tasa-arvon edistäminen on asia, jossa voimme antaa parastamme sekä saada aikaan hienoja asioita.
