08.10.2024

Ammattikoulutukseen kohdistuneet leikkaukset ovat laittaneet koulutuksen järjestäjät tiukan pohdinnan eteen: miten liikenevät resurssit käytetään, että ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen tarkoitus voi lain määräämällä tavalla toteutua?

Valtiovallan suunnalta viesti on selvä: rahoituksen ja opiskelijapaikkojen vähennyksiä ei kohdenneta perusopetuksen päättävien nuorten tai vailla ammatillista perustutkintoa olevien aikuisten koulutukseen. Tämä periaatteessa mahdollistaa ammatilliseen perustutkinnon suorittamisen jopa ylioppilastutkinnon jälkeen, mutta huolestuttavaa on, että tehdyillä leikkauksilla rajoitetaan jo työelämässä olevien tai työelämään palaavien aikuisten mahdollisuuksia alanvaihtoon ja lisäkoulutukseen.

Aikuiskoulutustukea ei ole ollut enää saatavissa 31.7.2024 jälkeen alkaviin opintoihin, ja vaikka oikeus opintovapaaseen onkin vielä aikuisopiskelijan keinovalikoimassa jäljellä, jää opintojen rahoitus yhä enemmän opiskelijan ja työnantajan harteille, sitten kun sovelias tutkinto tai tutkinnon osa on löytynyt. Jatkuvassa haussa tarjolla olevien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen valikoimaan uudet leikkaukset tulevat kuitenkin nopeasti vaikuttamaan, eikä oppisopimuksia todennäköisesti päästä solmimaan enää yhtä ketterästi kuin ennen.

Tällä hetkellä tuntuu vahvasti siltä, että aikuiskoulutus on jäänyt ammattikoulutusreformeissa lapsipuolen ja äänettömän yhtiömiehen asemaan sen jälkeen, kun laki ammatillisesta koulutuksesta astui voimaan vuoden 2018 alusta. Vuosien varrella kokonaisuudesta on tullut varsin mittava, ja nyt kun hallituksen esitys laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta on lähiaikoina tulossa eduskunnalle esittelyyn, kentällä vallitsee epävarmuus, millaisia keinoja ammattioppilaitoksille enää jää leikkausten ja rahoitusuudistukseen jälkeen täydentää julkista rahoitusta.

Keskuskauppakamari on vedonnut hallitukseen, että valmistelu tilauskoulutuksen laajentamisesta ja avoimesta ammatillisesta koulutuksesta käynnistettäisiin pikaisesti. Avoimessa ammatillisessa koulutuksessa opiskelija voisi kuten korkeakouluissakin suorittaa yksittäisiä opintojaksoja tai pieniä osaamiskokonaisuuksia työn ohessa kohtuullista maksua vastaan. Myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoite avata tilauskoulutuksen mahdollisuuksia ammatillisille oppilaitoksille nykyistä laajemmin pitäisi saattaa viipymättä valmisteluun.

Nähtäväksi jää, mitä uudet työvoiman palvelukeskukset kunnissa ja jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus opetushallituksessa tuovat tullessaan. Murtuuko tutkintotavoitteisen opetuksen ylivalta aikuisten ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja rahoituksessa ja mitä tapahtuu osaamisen arvioinnille ja tunnistamiselle? Koittaako koskaan se päivä, että ammattitutkinnot ymmärretään korkeakoulututkintojen tavoin osaamistason nostamiseksi?

Mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen on ollut suomalaisen koulutusjärjestelmän hieno erityispiirre, joka on mahdollistanut paitsi alan vaihtamisen, myös jatkuvan oppimisen, itsensä kehittämisen, työvoiman vapaan liikkuvuuden sekä sosiaalisen nousun. Siitä meidän tulee pitää kiinni ja sitä pitää puolustaa, että mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuisi.

Jaa sisältö: