15.04.2015
Hallinnollinen taakka tarkoittaa yritysten toimia, joita he joutuvat tekemään vain lainsäädännön vaatimusten vuoksi. Suomessa hallinnollisen taakan on arvioitu aiheuttavan yrityksille noin kahden miljardin euron kustannukset. Vuosina 2009-2012 toteutetussa hallinnollisen taakan toimintaohjelmassa tavoitteena oli vähentää hallinnollista taakkaa 25% . Viiden vuoden ohjelman tuloksena oli vain noin prosentin vähennys. Toimintaohjelman hyötynä oli kuitenkin se, että tietoisuus yrityksiin kohdistuvasta sääntelystä lisääntyi.
Hallinnollisen taakan vähentämisessä tehokkaimpia välineitä on sähköinen asiointi. Ihanteellisinta olisi, että viranomaisten erilaisia sähköisiä toimintaprosesseja ja lainsäädäntöä kehitettäisiin samanaikaisesti. Verohallinto on esimerkillisesti kehittänyt omia sähköisiä palveluja. Verotuksen saralla hallinnollista taakkaa on merkittävästi vähentänyt siirtyminen pienyritysten pidennettyihin verokausiin sekä verotilijärjestelmään.
Hallinnollisen taakan kannalta tärkeimpiä osa-alueita ovat työnantajana toimiminen, verotus sekä kirjanpitolainsäädäntö. Hallinnollisen taakan tärkeimmät näkökulmat liittyvät toisaalta työmäärään ja toisaalta kustannuksiin. Palkanlaskenta ja henkilöstöhallinnon hoitaminen aiheuttavat yritykselle yhden suurimmista yksittäisistä työalueista. Pienen yrityksen palkkahallinnon ylimääräinen työ on suhteessa suuren yrityksen tekemää työtä huomattavasti suurempi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat kaikki työpaikat syntyneet pk-yrityksiin ja varmasti tulee tulevaisuudessakin syntymään. Siksi on erityisen tärkeätä, että työllistämiseen liittyvää hallinnollista taakkaa kevennetään merkittävästi.
Palkanmaksuun liittyviä lakeja, sopimuksia, ohjeita ja määräyksiä on sadoittain. Työnantaja lähettää keskimäärin noin 60 ilmoitusta maksamistaan palkoista eri viranomaisille. Kaikkia työllistämiseen liittyviä ilmoitusvelvollisuuksia tulee vähentää ja yrityksillä pitää olla mahdollista lähettää yksi ilmoitus kuukaudessa yhteen paikkaan. Kehitteillä oleva kansallinen tulorekisteri olisi yksi avain tämän ratkaisemiseksi. Hanketta tulisi edistää huomattavasti nykyistä nopeammin.
Toinen kehittämisen paikka on palkkatuki, joka on merkittävä apu vajaakuntoisten tai pitkäaikaistyöttömien työllistämistä edistävä tuki. Työ-ja elinkeinoministeriön tulisi pikaisesti kehittää tukeen liittyvää hakumenettelyä. Hakemiseen tarvittavat liitteet ja kuitit sekä palkanmaksusta että työnantajasuoritusten maksusta viivästyttää ja hankaloittaa tuen hakemista.
Työllistäminen on avain tulevaisuuden hyvinvointiin. Työllistämisen riskiä, kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa tulee purkaa.
Carita Orlando
Yrittäjä
www.caritaorlando.fi
Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Uudenmaan vaalipiirissä.
