Elina Lepomäki: Lähisuhdeväkivalta nousussa ilman koronaakin

Lähisuhdeväkivalta nousussa ilman koronaakin

Keväällä uumoiltiin, että koronan vuoksi tehdyt rajoitustoimet lisäisivät lähisuhdeväkivaltaa. Perheissä, joissa ongelmia on jo valmiiksi, väkivaltatekojen määrä usein lisääntyy tiiviimmän yhteiselon – kuten juhlapyhien – yhteydessä. Korona ajoi perheet neljän seinän sisälle ja lapset kotiopetukseen. Varsinkin kriisin alkuviikkoina oli ongelmana se, ettei kaikkia lapsia ja nuoria tavoitettu samaan tapaan kuin ennen. Lastensuojeluilmoitukset siis aluksi vähenivät, kun päiväkotien ja koulujen ammattilaiset eivät pystyneet näkemään lasten ja nuorten vointia. Sittemmin tilanne on normalisoitunut.

Toistaiseksi näyttää siltä, ettei korona ole lisännyt lähisuhdeväkivaltaa. Varsinainen ilon aihe tämä ei kuitenkaan ole, sillä perheväkivalta on yleistynyt viime vuosina reippaasti koronasta huolimatta. Koronakevään aikana kodeissa tapahtui aiempaa enemmän niin puolisoon kuin lapsiinkin kohdistuvia väkivallantekoja. Ilmoitukset väkivallasta lisääntyivät kuitenkin vielä enemmän jo alkuvuonna ennen etätöihin eristäytymistä. Tilastot ovat synkkää luettavaa.

Alkuvuoden aikana yksityis¬asunnoissa tapahtuneita pahoinpitelyjä tuli poliisin tietoon 7 300, mikä on korkein luku vuoden 2012 jälkeen. Yksityisasunnoissa tapahtuneista pahoinpitelyistä tehdyt ilmoitukset ovat olleet kasvussa muutaman viime vuoden ajan. Vuoden 2020 tammi-kesäkuussa tapahtui alustavien tietojen mukaan 4 450 perheväkivaltatapausta. Se on peräti 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ilmiö ei liity koronaan, sillä tilastot paljastavat, että yksityis¬asunnoissa tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi edellisvuosiin verrattuna erityisesti tammi-maaliskuussa. Kasvua oli 10 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Sen sijaan huhti-kesäkuun määrä oli vajaat 3 prosenttia alhaisempi kuin viime vuonna.

Human Rights Watch vetosi kesällä maailman hallituksiin, että ne huomioisivat rajoitustoimissaan perheväkivallan riskin lisäksi myös yhteiskunnan varjossa tai marginaalissa olevien ihmisten – erityisesti vähemmistönaisten – alttiuden joutua väkivallan uhriksi. Ilmiölle ei pidä ummistaa silmiään Suomessakaan, vaikka täällä koronaan liittyvät rajoitukset ovat olleetkin maltillisempia. Esimerkiksi täysiä kotiaresteja ulkonaliikkumiskieltoineen ei ole ollut, toisin kuin monessa muussa maassa.

Suomen ongelma on pikemmin se, että meillä lähisuhdeväkivalta on liian yleistä, satoi tai paistoi. Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Uhreissa on yhtä lailla myös miehiä, mutta he hakeutuvat harvemmin terveydenhuollon piiriin, jolloin tapahtuma jää kirjaamatta. Tilastoissa väkivallan uhrina on usein nuori nainen, tapahtuma-aikana yö ja väkivaltaan liittyy alkoholi. Väkivallan tekotapoja ja vammoja on tyypillisesti useita.

Kun menemme kohti syksyä, on ensiarvoisen tärkeää, että hallitus tarttuu taudin toisen aallon leviämisen estämiseen entistä määrätietoisemmin. Kotioloihin pitkiksi ajoiksi pakkautuminen kylmänä vuodenaikana ei ole hyväksi kenenkään mielenterveydelle sen paremmin kuin fyysisellekään hyvinvoinnille. On myös pidettävä huolta siitä, että palveluiden piiriin pääsee vaivattomasti kaikissa oloissa.

Yli hallituskausien olisi sitouduttava ohjelmaan, jonka tähtäimenä olisi lähisuhdeväkivallan voimakas vähentäminen. Kokoomus on ajanut terapiatakuuta jo pitkään. Lopulta kyse on siitä, että ihminen voi hyvin ja hänellä on positiivinen näköala omaan elämäänsä, niin työn, vapaa-ajan kuin parisuhteen osalta. Kenenkään ei pitäisi joutua ripustautumaan toiseen pelätessään huomista. Ei uhrin tai tekijän. Esimerkiksi kroonistuva työttömyys lisää usein päihteiden ongelmakäyttöä ja muita ongelmia. On vakava puute, ettei hallitus ole toistaiseksi ottanut työllisyyden hoitoa vakavasti: uudistuksia ei ole kuulunut. Vahva osallisuus elämään ja toivo paremmasta olisivat tehokas lääke kyynisyyttä ja väkivaltaa vastaan.

—

Elina Lepomäki

@elinalepomaki

Kokoomusnaiset tukevat Elina Lepomäen valintaa Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi.