12.05.2024

Äitiys on maailman paras ja palkitsevin, mutta myös vaativin ja vastuullisin rooli. Eri sukupolvia yhdistävät äitiyden samankaltaiset ilot, surut ja vaikeudet. Nykyajassa äidit kohtaavat kuitenkin myös aivan uudenlaisia haasteita. 

Koronapandemia, sota Euroopassa, etenevä ilmastonmuutos ja yleinen maailmantilanteen epävarmuus muovaavat lapsiemme lapsuutta ja haastavat vanhemmuuttamme. Lisäksi sosiaalinen media on mullistanut paitsi lapsuutta, myös äitiyttä. Some voi parhaimmillaan tuoda erittäin tärkeää vertaistukea, mutta toisaalta se voi myös kasvattaa äitiydestä koettuja paineita. Jos oma somekupla on täynnä vain kiiltokuvaa täydellisestä äitiydestä, voi oma arki alkaa tuntua riittämättömältä tai epäonnistuneelta.

Yhteiskunnassamme lisääntyneet mielenterveyden haasteet koskettavat vahvasti myös äitejä – osittain edellä mainituista syistä. Raskausajan masennuksesta kärsii noin joka seitsemäs, ja sillä on todettu olevan yhteys lapsen mielenterveysongelmiin aikuisena. Samoin synnytyksen jälkeinen masennus on yleistä. Siihen sairastuu noin 10—20 % synnyttäneistä naisista.

Äitien mielenterveyden tuki on tärkeää aina raskausajasta alkaen, eikä sen tulisi päättyä pikkulapsiaikaan. Ongelmia liittyykin juuri siihen, että erilaisia tukipalveluita on tarjolla lapsuuden ensivuosiin, mutta esimerkiksi teini-ikäisten lasten vanhemmille apua ei ole tarjolla riittävällä tavalla. Matalankynnyksen palveluita pitäisikin olla tarjolla kaikkiin vanhemmuuden vaiheisiin.

Lisäksi äitien tukemisessa pitää kiinnittää huomiota tasa-arvoiseen perhe-elämään. Suomalaisissa perheissä isät käyttävät edelleen huomattavasti vähemmän perhevapaita kuin äidit. Vuonna 2023 vanhempainpäivärahapäivistä isien osuus oli vain 12,2 prosenttia. Myös perhearjen pyörittämisen suunnittelu ja organisointi kasautuu heterosuhteissa useimmiten naisille, mikä on omiaan lisäämään äitien kuormitusta.

Perhevapaajärjestelmän kehittämistä pitää jatkaa, jotta tasa-arvo vanhempien välillä toteutuu aidosti. Lisäksi tarvitsemme pitkäjänteistä asennemuutosta, jotta isien vastuu perheestä ja kodista nähdään yhtä suurena kuin äitien.

Äitejä pitää muistaa arvostaa vuoden jokaisena päivänä, ei vain äitienpäivänä. Arvostus ei saa olla pelkästään kauniita sanoja, vaan tekoja äitien paremman jaksamisen puolesta. Äidit tarvitsevat tukeamme – niin kuin mekin tarvitsemme heidän tukeansa.

Pihla Keto-Huovinen
Kirjoittaja on kansanedustaja ja Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtaja

Jaa sisältö: