Hallitusohjelma 2023-2027 Vahva ja välittävä Suomi sisältää laajasti tavoitteita ja toimia naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. 

Kokosimme yhteen naisten oikeuksiin, sukupuolten tasa-arvoon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksiin vaikuttavia linjauksia juuri julkistetusta hallitusohjelmasta. Kokoomusnaiset toimii aktiivisesti vaikuttaen näiden kirjausten toimeenpanoon ja ajankohtaisten tasa-arvohaasteiden esiin nostamiseen ja korjaamiseen yhteiskunnassamme. 

“On erityisen tärkeää, että hallitusohjelmassa sovittelu lähisuhdeväkivaltatapauksissa pääsääntöisesti kielletään. Sovittelua ei tule jatkossa käyttää kuin hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa. Myös kunniaan liittyvän väkivallan, pakkoavioliittojen ja sukuelinten silpomisen estäminen on linjattu hallitusohjelmaan. Ohjelma sisältää laajasti myös mm. työn ja perheen yhteensovittamiseen, hoivavastuun aiempaa tasaisempaan jakautumiseen,  perhevapaauudistuksen kunnianhimoiseen toteuttamiseen ja raskaus- ja perhevapaasyrjinnän estämiseen liittyviä tavoitteita”,  nostaa esiin Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen. 

“Olen valtavan ylpeä Kokoomuksen ministerinaisista. Heitä on ministeriryhmästämme tasan puolet. Erityisen merkittävää on Elina Valtosen esittäminen ulkoministerin tehtävään toisena naisena Suomen 115 vuoden historiassa.”

“Tehdään tulevasta hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta kunnianhimoinen ja ajankohtaisiin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon haasteisiin pureutuva. Hallitusohjelmaan on nostettu mm. sukupuolten segregaation vähentäminen eri ammattialoilla, samapalkkaisuusohjelman jatkaminen ja pitkään laajasti toivottu inkontinenssi- ja kuukautissuojien arvonlisäverokannan alentaminen. Hallitusohjelma on sitoutunut siihen, että Suomi edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia läpileikkaavasti ulkopolitiikassaan ja naisten ja tyttöjen asemaa, itsemääräämisoikeutta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä kehityspolitiikassaan. Samoin mukana on tasa-arvon toteutuminen liikunnan tukemisessa”, nostaa esiin Kokoomuksen Naisten Liiton pääsihteeri Terhi Heinilä.  

Lisätietoja:

Kokoomuksen Naisten Liitto ry

Pihla Keto-Huovinen, puheenjohtaja, kansanedustaja pihla.keto-huovinen@eduskunta.fi 

Terhi Heinilä, pääsihteeri, terhi.heinila@kokoomusnaiset.fi puhelin 040 5305544

…………….

Hallitusohjelman 2023 Vahva ja välittävä Suomi 

• kirjauksia naisten oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta

Vahva ja välittävä Suomi on vakaa ja luotettava maa, vahva demokratia ja itsenäinen oikeus valtio, jossa jokaista arvostetaan tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Jokainen saa elää itsensä näköistä elämää, toisia kunnioittaen.

Lapset, nuoret ja perheet

• Ehkäisyneuvontaa parantamalla pyritään vähentämään ei-toivottuja raskauksia, raskauden keskeytyksiä sekä sukupuolitauteja. 
• Edistetään tarvittavan avun ja tuen tarjoamista keskenmenon kokeneille ja raskaudenkeskeytykseen hakeutuneille koko hoitoketjussa. Edistetään keskenmenon kokeneiden ohjausta äitiysneuvolan jälkitarkastukseen. 
• Seurataan perhevapaauudistuksen vaikutuksia ja kehitetään järjestelmää edelleen niin, että se huomioi lapsen edun, parantaa vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvoa, lisää perheiden valinnanvapautta ja joustoja sekä mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen. 
• Mahdollistetaan kasvatus- ja hoitovastuun jakautuminen vanhempien välillä nykyistä tasaisemmin sekä huomioidaan perheiden erilaiset tarpeet. 
• Mahdollistetaan työn ja perheen yhteensovittaminen. 
• Edistetään vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakautumista molempien vanhempien työnantajien kesken. 
• Palveluohjausta kehitetään siten, että erityishuomio kohdistetaan paljon palveluita tarvitseviin ikäihmisiin. Palvelujen sujuva saanti lisää sekä ikäihmisten että heidän omaistensa turvallisuutta. Varmistetaan, että palvelujen saatavuus toteutuu yhdenvertaisesti.

Työkyky ja työssä jaksaminen

• Hallitus edistää työturvallisuutta ja työelämän väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyä. Hallitus parantaa muun muassa hoito- ja pelastushenkilökunnan oikeussuojaa työhön liittyvissä väkivaltatilanteissa virkamiehen suojaa vastaavaksi.

Työelämän tasa-arvo ja syrjinnän ehkäisy 

• Perhevapaiden ja hoivavastuun tasaisempi jakautuminen parantaa osaltaan naisten asemaa työmarkkinoilla. 
• Hallitus seuraa perhevapaauudistuksen tuloksia, jatkaa työtä perhevapaiden tasaisemman jakautumisen puolesta sekä edistää isien perhevapaiden käyttöä. 
• Hallitus selvittää keinoja vanhemmuuden kustannusten tasaisemmaksi jakautumiseksi esimerkiksi pohjoismaisten mallien mukaisesti. 
• Työn ja perheen yhteensovittamista tukevia palveluita kehitetään edelleen niin, että ne tukevat erilaisia perhetilanteita ja vuorotyön tekemistä. Erityisesti lasten aamu- ja iltapäivähoitoa sekä lomien aikaiseen hoidon saatavuuteen kiinnitetään huomiota, jotta varsinkin lapsiperheiden vanhempien työllistymisen esteitä poistuu.
• Hallitus poistaa työelämässä esiintyviä syrjiviä käytäntöjä ja rakenteita edistämällä syrjintää koskevan lainsäädännön noudattamista tehokkaammalla informoinnilla, hyvien käytäntöjen levittämisellä ja mm. alustatalouden tehokkaammalla valvonnalla. 
• Erityisesti raskaus- ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn kohdistetaan tehokkaampia keinoja. 
• Hallitus torjuu ikäsyrjintää ja poistaa iäkkäämpien henkilöiden työllistymisen ja työllistämisen esteitä. 
• Työelämässä aliedustettujen ryhmien, kuten vammaisten, romanien, eri maahanmuuttajaryhmien ja maahanmuuttajanaisten, työelämään osallistumisen lisäämiseksi toteutetaan toimintaohjelma. 
• Hallitus edistää samapalkkaisuuden periaatetta. 
• Anonyymin rekrytoinnin  kokeilujen tuottamaa tietoa hyödynnetään ja tasa-arvolain velvoitteiden noudattamisen valvontaa tehostetaan työelämän tasa-arvon edistämiseksi.
• Jatketaan kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa valtion ja työmarkkinajärjestöjen kesken. 
• Hallitus selvittää toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää ammattialojen sukupuolen mukaista eriytymistä. 
• Hallitus teettää taloustieteellisen vaikuttavuusanalyysin, jossa selvitetään samapalkkaisuusohjelmien, lainsäädännön muutosten, taloussuhdanteiden, työmarkkinoiden rakennemuutosten ja työmarkkinatoimenpiteiden vaikutuksia naisten ja miesten keskiansioiden eron muutoksiin. 
• Hallitus edistää palkka-avoimuutta EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti.

Perhe-etuudet 

• Hallitus laatii väestöpoliittisen selonteon, jossa tarkastellaan lapsiperheiden hyvinvointia, toimeentuloa, työn ja perheen yhteensovittamista sekä tahattomasti lapsettomien tilannetta. Selonteossa etsitään toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat positiivisesti syntyvyyteen. Selonteossa huomioidaan erityisesti pikkulapsiperheiden, yksinhuoltajien, opiskelijaperheiden ja monilapsisten perheiden erityishaasteet. Lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan nostamalla alle kolmevuotiaiden lapsilisää, lisäämällä lapsilisien yksinhuoltajakorotusta, kehittämällä opiskelijoiden huoltajakorotusta ja korottamalla lapsilisää monilapsisille perheille.
• Laadukas varhaiskasvatus edistää oppimisen edellytyksiä ja koulutuksellista tasa-arvoa.
• Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta nostetaan erityisesti yli 3-vuotiaiden lasten osalta. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa edelleen muita Pohjoismaita jäljessä, vaikka viime vuosina se on noussut. Erityisiä toimia suunnataan maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisasteen nostamiseksi varhaiskasvatuksessa. 
• Hallitus vakiinnuttaa perusopetuksen tasa-arvorahoituksen määrärahatason. Näin vahvistetaan perusopetuksen laatua, tasoitetaan oppimiseroja sekä ehkäistään segregaatiota. 

Liikunta ja urheilu

• Tasa-arvoisesta mahdollisuudesta liikunnan harrastamiseen huolehditaan ja tasa-arvon toteutumista liikunnan tukemisessa edistetään. Avustusprosessien digitalisaatiota vauhditetaan ja avustustoiminnan vaikuttavuutta vahvistetaan. Kehitetään vastuullista ja kaikille avointa kansalaisjärjestötoimintaa. 
• Varmistetaan, että harrastaminen on jokaiselle turvallista. Ehkäistään ja puututaan epäasialliseen kohteluun. Vakinaistetaan ja laajennetaan Et ole yksin -toiminta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

• Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Tiivis yhteistyö kumppanimaiden kanssa, hyvät kahdenväliset suhteet sekä monenkeskisen kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ja vahvistaminen ovat Suomen kansainvälisten suhteiden kulmakiviä.
• Aktiivinen jäsenyys Yhdistyneissä kansakunnissa (YK), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (Etyj) ja Euroopan neuvostossa (EN) on Suomelle tärkeää. 
• Suomi on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen 2023–2024, valmistautuu toimimaan Etyjin puheenjohtajana vuonna 2025 ja pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaudelle 2029–2030. Pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanvälityksen, humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja kauppapolitiikan yhteensovittamista. Suomi edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia läpileikkaavasti ulkopolitiikassaan.
• Hallitus kehittää asevelvollisuutta sekä laajentaa kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa parlamentaarisen työryhmän raportin mukaisesti. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuvien naisten määrää 2 000:een vaalikauden lopussa.

Kehitysyhteistyö

• Toimiva demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä, joita hallitus tukee. Väestönkasvun ollessa nopeampaa kuin talouskasvu on köyhyyden torjuminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen kestävästi erittäin vaikeaa. 
• Hallituksen kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen aseman, itsemääräämisoikeuden sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen, joka on keskeistä myös väestönkasvun hillinnässä, sekä koulutus ja ilmastotoimet. 
• Keskeisten YK-järjestöjen kautta Suomi edistää ulkopoliittisia tavoitteitaan ja arvojaan.
• Suomi jatkaa humanitaarisen avun antamista painottaen kaikkein haavoittuvimpien auttamista. 

Oikeusvaltio

• Suomi edistää kaikessa toiminnassaan demokratian, kansalaisyhteiskunnan, perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion periaatteita.
• Suomi edistää demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien toteutumista. Luottamuksen yhteiskunta ja hyvät väestösuhteet syntyvät siitä, että Suomessa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen, sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen lain edessä, syrjimättömyyteen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa elämänsä suuntaan. 
• Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi Suomessa.

Poliisi

• Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä poliisissa jatketaan suunnitelmallisesti.

Pelastusala

• Pelastusalan työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota.

Vankilaturvallisuus

• Kehitetään väkivalta- ja seksuaalirikollisuuden ehkäisy- ja katkaisupalveluja ja rikokseen syyllistyneiden moniammatillista kuntoutusta vankeuden täytäntöönpanon aikana. Lisätään näihin resursseja. 
• Huomioidaan vankilan toiminnassa eri asiakasryhmien, kuten naisten ja nuorten, erilaiset tarpeet. Huolehditaan rangaistusajan jälkeisistä palvelujatkumoista.

Demokratia

• Keskeinen osa toimivaa demokratiaa on aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta. Hallitus valmistelee kansalaisjärjestöstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman.  Strategian puitteissa kevennetään järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa ylimääräistä säätelyä, selvitetään mahdollisuuksia kehittää kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa ja parannetaan hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta. 
• Erityisesti väkivallan ja rikollisuuden ennaltaehkäisytyötä tekevien kansalaisjärjestöjen EU-rahoitusmahdollisuuksia laajennetaan.

Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään 

• Hallitus työskentelee määrätietoisesti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi yhteiskunnassa.
• Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi Suomessa. Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa syrjiä heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. 
• Hallitus laatii poikkihallinnollisen tasa-arvo-ohjelman. Sen linjausten pohjalta päivitetään ja edistetään tasa-arvopoliittisen selonteon yhteisiä tavoitteita sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi ja naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi.
• Tasa-arvon edistäminen huomioidaan talousarvioprosessissa, keskeisissä uudistuksissa ja hankkeissa.
• Hallitus vahvistaa oikeusvaltion perusrakenteita valmistelemalla ja panemalla täytäntöön Suomen neljännen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman.

Naisiin kohdistuva väkivalta

• Hallitus seuraa pakkoavioliittojen kumoamista koskevan sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia sekä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön tarkistamiseksi. 
• Väkivallan eri muotoja torjutaan määrätietoisesti ja monin keinoin. 
• Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa torjutaan vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja tunnistamista erityisesti viranomaisissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla.
• Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyä ja tunnistamista vahvistetaan erityisesti viranomaisissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla.
• Lisätään uhrien tietoisuutta mahdollisuuksista saada suojelua ja turvaa.
• Turvakotien ja raiskauskriisikeskusten palveluiden saavutettavuutta pyritään vahvistamaan. 
• Tunnistetaan ja torjutaan kunniaan liittyvää väkivaltaa. 
• Perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta pääsääntöisesti luovutaan. 
• Työtä väkivallattoman lapsuuden turvaamiseksi jatketaan. Lapseen kohdistuvan seksuaaliväkivallan tapauksissa varmistetaan lapsen edun mukainen tutkinta ja monialainen tuki eri viranomaisten yhteistyönä.
• Hallitus arvioi kuntia ja hyvinvointialueita velvoittavan lainsäädännön tarvetta väkivallan ehkäisyn ja väkivallan vastaisen työn rakenteiden vahvistamisessa.
• Tarve pakottavan kontrollin kriminalisoinnille selvitetään. 
• Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa nykyistä selkeämmin. Myös alaikäisen tytön vieminen ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten kriminalisoidaan.
• Hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin avioliittoon pakottamisen rangaistavuuden selkiyttämiseksi rikoslaissa. 
• Hallitus arvioi mahdollisuudet kehittää sähköistä valvontaa ja laajentaa sen käyttöalaa lähestymiskiellon noudattamisen valvonnassa lähestymiskiellon tehokkuuden parantamiseksi ja lähestymiskiellon rikkomisten vähentämiseksi. 
• Hallitus mahdollistaa lähestymiskiellon hakemisen yrityksille toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan (ns. yrityslähestymiskielto).

Maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikka

• Hallituksen turvapaikkapolitiikka perustuu hädänalaisimpien auttamiseen, kansainväliseen yhteistyöhön, turvallisuuden takaamiseen ja länsimaisten arvojen, kuten demokratian ja tasa-arvon, puolustamiseen. 
• Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten, naisten ja vammaisten oikeuksiin.
• Tehostetaan ihmiskaupan torjuntaa ja varmistetaan tietojenvaihto viranomaisten välillä. Ehkäistään ihmiskauppaa poikkihallinnollisesti ja kokonaisvaltaisesti. Torjutaan maahanmuuttoon liittyvää työperäistä hyväksikäyttöä ja turvataan rikoksen uhrien tukipalvelut.
• Tunnistetaan ja torjutaan kunniaan liittyvää väkivaltaa. Tietoisuutta kunniaväkivallasta lisätään ja kunniaväkivaltaan liittyviä rangaistuksia kiristetään. 
• Vahvistetaan viranomaisten kykyä tunnistaa tyttöjen sukuelinten silpomista ilmiönä ja vaihtaa tietoja. Ennaltaehkäiseviä toimia silpomisen estämiseksi tehostetaan.

Arvonlisävero

• Siirretään inkontinenssisuojat, kuukautissuojat ja lasten vaipat alennettuun 14 prosentin arvonlisäverokantaan.

Koko hallitusohjelman löytää oheisen linkin kautta: https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/158702198/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf/2febf7a7-d5a1-6f17-df2d-95561de7a6de/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf?t=1686924779616