27.02.2015
Viimevuosina opetusta ovat ohjanneet enemmän taloudelliset kuin pedagogiset syyt. Ymmärrän, että säästöjä on pitänyt tehdä, mutta säästö väärässä paikassa kostautuu tulevaisuudessa. Säästöpäätösten tekijöillä pitää olla riittävästi asiantuntemusta kenttätasolta ja kykyä katsoa tulevaan.
Hyvät oppimistulokset eivät synny ilman riittäviä resursseja. Metalli- ja teknologiateollisuuden Joensuussa 16.2.2015 järjestämässä keskustelutilaisuudessa liittojen edustajien puheenvuorossa korostettiin useampaan kertaan, kuinka hyvä peruskoulu on kaiken osaamisen perusta!
Suomalaisen koulun vahvuuus on ollut laadukas opetus ja tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen perheen sosio-ekonomisesta taustasta tai maantieteellisestä sijainnista. Tämä tasa-arvo on vaarassa hävitä, koska kuntien käyttämät määrärahat opetukseen ja koulutukseen ovat erisuuruiset.
Jatkossa tuntikehykseen ja opettajien täydennyskoulutukseen on resursoitava enemmän. Ryhmäkokoja tulee pienentää ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden pienluokkaopetusta ei saa poistaa. Oppilaan etu ei ole aina opetus isossa ryhmässä, olemme erilaisia oppijoita.
Koulurakennusten kosteus- ja homeongelmat on saatava kuriin. Terveyshaittojen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa, kun rakennusten korjaaminen kerralla kuntoon maksaisi noin 1,4 miljardia euroa. Säästöä syntyisi neljässä vuodessa.
Laatua ei pidä unohtaa ammatillisessa koulutuksessakaan. Suomessa pitää olla riittävästi toisen asteen koulutuspaikkoja aloilla, joilla on työtä tulevaisuudessa. Nuoren pitää kiinnittyä opintoihin ja työhön. Koulutus kannattaa aina!
Useat puolueet ovat luvanneet, ettei opetuksesta ja koulutuksesa seuraavalla hallituskaudella enää leikata. Haluaisin olla varmistamassa tämän asian.
Heli Hjälm
Luokanopettaja, KL
www.helihjalm.fi
Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaana Savo-Karjalan vaalipiirissä.
Kokoomusnaiset julkaisee päivittäin 1-2 kokoomuslaisen naisehdokkaan kirjoittamaa blogitekstiä aina 18.4.2015 saakka.
