14.10.2013
Hallitus on päättänyt rakennepoliittisessa ohjelmassaan tehostaa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä. Tieto- ja viestintätekniikka on merkittävä kasvua, tuottavuutta ja laatua vauhdittava teknologia ja sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa kaikkialle, myös julkisiin palveluihin. Ketkäpä muut niin hyvin tekniikan ja teknologian tuottamat hyödyt tuntisivat, kuin naiset. Juuri naisten arjen sujuvuuteen teknologialla on ollut voimakkaita, laatua ja helpotusta tuovia vaikutuksia vuosikymmenten ajan. Vai kuka enää ajattelisi pyykinpesua käsin tai jättäisi tekstaamatta lapselleen? Nyt tähtäimessä on samojen tuottavuusloikkien tuominen myös julkisen sektorin toimintaan uusimman teknologian avulla. ICT:n avulla palveluista voidaan tehdä helppokäyttöisiä ja helposti saavutettavia, mutta edellytyksenä on yhteinen arkkitehtuuri.
Suurena haasteena tieto- ja viestintätekniikan täysimääräiselle hyödyntämiselle julkisessa hallinnossa ovat hajautuneet järjestelmät ja moniportainen hallinto. Tähän on historialliset syynsä. ICT-ratkaisuissa tarvitaankin yhteinen kieli sen sijaan, että jokainen kunta ja valtion yksikkö kehittää omaansa.
Tunnemme yhä turhan monta esimerkkiä tilanteista, joissa tietojärjestelmät muodostavat ennemmin esteen kuin avun julkisten palvelujen kehittämisellä. Siten ICT:n sujuva käyttö edellyttää kansallista palveluarkkitehtuuria, jotta hajanaisissa järjestelmissä oleva tieto saadaan yhteiseen käyttöön. Palveluarkkitehtuuri luo pohjan yhteiselle palveluväylälle ja uudelle kansalliselle mallille sähköisestä tunnistamisesta. Nämä yhdessä luovat pohjaa älykkäille palveluille, joissa piilee merkittävä tuottavuuspotentiaali koko julkisen sektorin palvelutuotannolle.
Hallitus päätti viime keväänä valmistella kansalaisille yhtä yhteistä palveluväylää, jota kautta jokainen voi hoitaa julkisiin palveluihin liittyvää asiointia. Nyt hankesuunnitelmaa juuri viimeistellään ja tavoitteena on, että palveluväylän tuotantokäyttö, esimerkiksi omien tietojen tarkistus, mahdollistuu käyttöönoton myötä vuonna 2015.
Yhteisellä arkkitehtuurilla varmistetaan, että eri käyttötarkoituksiin kehitettyjen järjestelmien sisältämä tieto on tulevaisuudessa saatavilla avoimien rajapintojen yli vastaavaa tietoa tarvitseville muille järjestelmille. Yhteentoimivat tietojärjestelmät mahdollistavat kehittyneiden palveluiden rakentamisen eli palvelut, jotka ovat parhaimmillaan täysin automatisoituja. Näin toimii jo nykyisin esitäytetty veroilmoitus, mutta samaa periaatetta tulee laajentaa kaikkiin soveltuviin palveluihin. Erilaiset lakisääteiset etuudet, esimerkiksi perheisiin, asumiseen ja sairauksiin liittyen, voitaisiin tulevaisuudessa maksaa suoraan niihin oikeutetuille ilman hakemusta, kun palveluväylän avulla tarvittavat tiedot ovat automaattisesti viranomaisten tiedossa
Osana palveluväylää rakennetaan kansallinen sähköisen tunnistamisen malli, joka mahdollistaa uudet helppokäyttöiset sähköiset tunnistamisvälineet, kuten mobiili- ja etätunnistuksen, julkisissa palveluissa. Tällöin esimerkiksi kirjastosta kirjan voisi lainata matkapuhelimella tunnistautumalla, eikä erillistä kirjastokorttia tarvittaisi. Sähköinen tunnistautuminen korvaisi erilliset, lukuisat käyttäjätunnus-salasanaparit ja erilaiset kortit ja salasanalistat.
Palveluväylän keskeinen arvo on luotettavuus. Palvelussa itseään koskevien tietojen välittymistä on vaivatonta hallinnoida sekä päättää, mitä palveluja haluaa hyödyntää ja mitä tietoja eri tahot hänestä voivat saada. Ensivaiheessa luodaankin oma sähköinen palvelu, jossa jokainen kansalainen voi tarkistaa omat rekisteritietonsa, hallinnoida oman tietonsa välittymistä ja nähdä mikä viranomainen häntä koskevia tietoja on katsonut.
Valtion omat tietohallintojärjestelmät ovat jo muutoksen keskellä. Ensi vuoden alusta alkaen toimialasta riippumattomat ICT-tehtävät kootaan yhteen, ja eduskunta saa tästä esityksen käsiteltäväkseen lähiviikkoina.
Palveluväylä avautuu myös kuntien käyttöön. Kunnat vastaavat merkittävästä osasta julkisia palveluja, jolloin myös ict-ratkaisujen merkitys kasvaa. Kuitenkin kuntien palveluista vain muutama prosentti toteutetaan sähköisesti. Osana kuntauudistusta kunnilla on lakisääteinen velvollisuus selvittää kuntaliitosten hyödyt ja haitat. Osana tuota selvitystä kannattaa erityisesti käydä sekä sektorikohtaisesti että seudullisesti läpi alueen kuntien tietojärjestelmät. Valtionvarainministeriö tarjoaakin kunnille osana muutostukea asiantuntija-apua tietohallinnon järjestämiseen. Kunnilla onkin erinomainen mahdollisuus tehdä tuntuva tuottavuushyppäys tätä kautta.
Nyt on aika ryhtyä määrätietoisesti rakentamaan parempaa arkea, jossa palvelut ovat helposti saavutettavissa – aukioloajoista riippumatta ja ilman turhia lomakkeita, helpoimmillaan jopa täysin automaattisesti.
Henna Virkkunen
Kirjoittaja on hallinto- ja kuntaministeri
