05.10.2024
Hyvää maailman opettajien päivää!
Suomalaiset ovat perinteisesti arvostaneet opettajia ja heidän tekemäänsä työtä, mutta opettajien oma kokemus työn arvostuksesta on laskenut. Maailman opettajien päivää on vietetty jo 30 vuoden ajan 5. lokakuuta ympäri maailman. Päivän tarkoituksena on nostaa esille opettajien tekemän työn merkitys ja toisaalta se, että kyetäkseen tekemään työnsä parhaalla mahdollisella tavalla tulee opetuksen edellytysten ja opettajankoulutuksen olla kunnossa. Mistä opettajan työn arvostus sitten rakentuu?
Yhteiskunnan tasolla arvostuksen voidaan nähdä muodostuvan esimerkiksi asenteista, jotka ilmenevät puheina ja kirjoituksina opettajan työstä tai koulusta. Useimmiten media tuppaa nostamaan esille epäkohtia, kun taas poliitikkojen juhlapuheissa suomalaista koulujärjestelmää hehkutetaan. Arjessa arvostus taas näkyy tekoina.
Jokainen opettaja haluaa tehdä parhaansa sen eteen, että jokainen lapsi ja nuori saisi parhaat mahdolliset tiedot ja taidot elämäänsä. Opettajalla on lapsen elämään suuri vaikutus – viettäähän lapsi opettajan kanssa päivistään suuren osan. Opettaja luo luokkahuoneeseen turvallisen ilmapiirin, ratkoo erilaisia tilanteita ja on turvallinen aikuinen lapsen elämässä. Opettajilla on superkykynä tunnistaa jokaisesta potentiaalia, jota vaalia ja valjastaa oppimiseen. Jotta opettajalla on arjessa mahdollisuus kohdata jokainen lapsi ja antaa hänelle aikaa, tulee opetuksen puitteiden olla kunnossa. Opetusryhmän tulee olla sopivan kokoinen ja oppimisen tukea tarjolla sitä tarvitseville. Opetustilojen tulee olla terveellisiä ja turvallisia, jotta jokaisella on mahdollisuus työskennellä turvallisesti koulupäivän ajan. Nämä ovat asioita, joihin voi suoraan vaikuttaa politiikan kautta.
Kodin ja koulun yhteistyö on olennainen osa opettajan arkea. Huoltajien kanssa rakennetaan yhdessä sujuvaa kouluarkea käymällä läpi koulussa noudatettavat pelisäännöt ja erilaiset käytänteet, jotta yhdessä voidaan päästä oppimisen tavoitteisiin. Opettajat eivät turhaan lähetä Wilma-viestejä tai järjestä vanhempainiltoja. Opettajan työtä ja tätä kautta oman lapsen oppimista voidaan kotoa tukea hyvällä keskusteluyhteydellä; opettajalle saa ja pitää laittaa viestiä, jos jokin asia pohdituttaa, ja vanhempainilloissa kannattaa käydä, sillä siellä jaetaan paljon tärkeää tietoa. Yhteisenä tavoitteena on aina lapsen etu.
Vaikka kunnissa tehdään käytännön työ varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen eteen, on iso rooli myös eduskunnalla. Lainsäädäntö nimittäin määrittelee monin osin raameja sille, miten opetusta toteutetaan, kuinka yhdenvertaisesti lapsen oikeus opetukseen toteutuu ja miten paljon kunnille ohjataan rahoitusta. Yliopistoilla taas on merkittävä vastuu opettajankoulutuksen laadun vaalimisessa ja opintojen sisältöjen kehittämisessä vastaamaan työelämän tarpeita.
Opettajan ammatti on yksi maailman tärkeimmistä ammateista. Suomen kilpailukyky ja kasvu on perustunut aina osaamiselle. Osaamisen kivijalka rakennetaan varhaiskasvatuksessa ja rakennustyötä jatketaan perusopetuksessa. Suomen väestö ikääntyy ja meillä ei ole yksinkertaisesti varaa menettää yhtäkään nuorta. Tässä polarisoituneessa maailmanajassa tarvitsemme enemmän ymmärrystä toisistamme ja ympärillä tapahtuvista asioista. Siksi tarvitsemme koulutusta ja sivistystä. Opettaja on sivistyksen sankari.
Kiitos sinulle opettaja, joka teet päivittäin kallisarvoista työtä suomalaisen sivistyksen eteen!
Ida Leino
Kirjoittaja on kasvatustieteiden maisteri, Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan aluevaltuutettu