27.08.2020
Hyvää Itämeripäivää!
Tänään vietetään Itämeripäivää. Se on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä meremme kunniaksi. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja sen hyväksi. Juhlinnan lisäksi Itämeripäivän tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta.
Itämereen ja erityisesti Saaristomereen liittyvät asiat ovat lähellä sydäntäni. Olen elänyt suurimman osan elämästäni meren äärellä ja rentoudun parhaiten meren mahdollistamien harrastusten parissa. Samalla olen todistanut läheltä myös mereemme surkean tilan. Turhautuminen sinileväkertymiin ja rantojen roskaantumieen toivat minut aikanaan mukaan politiikkaan ja olenkin tehnyt toistakymmentä vuotta töitä Itämeren pelastamiseksi. Maailman ekologinen hauraus avautuu silmien eteen Itämerta katsellessa. Saman ovat huomanneet tuhannet suomalaiset, jotka ovat hyvin huolissaan meren tilasta.
Sinilevää löytyy monin paikoin rannikkoalueilta ja siitä onkin tullut tuttu, jokavuotinen ilmestys monille mökkiläisille. Leväkukinnot ovat seurausta vesistöjen rehevöitymisestä. Rehevöitymisen suurin syy vesissämme on tänä päivänä maataloudesta peräisin olevat ravinnevalumat. Kulunut talvi oli Saaristomeren kohdalla ravinnevalumien ennätysaikaa. Pelkästään talvikuukausien aikana ravinnemäärät ylittivät aiemman ennätysvuoden 2008 koko vuoden lukemat. Kesällä tilanne konkretisoitui suomalaisille vesistöjen käytön rajoituksina – uiminen ja lasten rantaleikit jouduttiin monin paikoin unohtamaan sinilevämyrkytysvaaran vuoksi.
Viimeisten vuosikymmenten aikana tietoisuus tehokkaista keinoista maatalouden ympäristötavoitteiden edistämisessä on onneksi kasvanut valtavasti. Olen tavannut maatalousyrittäjiä aiheen tiimoilta vuosien aikana laajasti ja on merkillepantavaa, miten hyvin viljelijät ovat tietoisia vesistökysymyksistä ja haluavat omalla toiminnallaan edistää päästöjä vähentäviä ratkaisuja. Maatalousyrittäjät ovat tutkittuun ja kokemuksella kerättyyn tietoon pohjaten tehneet omaehtoisesti investointeja päästökuormaa vähentääkseen. Maatalousyrittäjät tarvitsevat kuitenkin tukea työlleen selkeän ja oikein ohjaavan tukijärjestelmän kautta. Tuen on oltava pitkäjänteistä, sillä meren toipuminen vie vuosia. Herkän ja helposti stressaantuvan meren suojelutoimia on jatkettava ikuisesti.
Kuten yhdessä kollegani Kai Mykkäsen kanssa kirjoitin kesällä Turun Sanomissa , tilanne on erityisen kriittinen Saaristomeren valuma-alueella. Saaristomeren tilanteen parantamiseksi Lounais-Suomen lanta- ja ravinnekeskittymän hallinta on keskeisessä roolissa. Löytämällä ratkaisuja tähän haasteeseen, voidaan samalla löytää ratkaisuja niin vesistöjen, ilmaston, biodiversiteetin sekä maaperän kasvukunnon ja sen kautta maatalouden tuotantoedellytysten parantamiseksi. Lisäksi meidän tulee ottaa käyttöön uusia, tehokkaita tapoja, kuten järviruo´on niittäminen ja hyödyntäminen. Olemme ehdottaneet rahoituksen keskittämistä kriittisille alueille tehokkaaksi todettuihin toimiin.
Merten suojelu on yhteinen asiamme. Ravinnevalumien vaikutukset näkyvät niin ruuan tuotannossa kuin suomalaisten virkistyskäyttäytymisessäkin. Myös meistä jokainen voi tehdä osansa vaikkapa nauttimalla särkeä, lahnaa, silakkaa tai ahventa ruuaksi. Mikäpä sen maukkaampi tapa tehdä oma osuutensa!
Voit lukea tasavallan presidentti Sauli Niinistön Itämeripäivän tervehdyksen täältä ja päivän muuhun ohjelmaan pääset tutustumaan John Nurmisen Säätiön -nettisivuilla täällä
Oikein hyvää Itämeripäivää teille kaikille!
