20.08.2018
Työn tekeminen ei aina ole ollut itsestäänselvyys, varsinkaan naisilla. Naisten asema 1800-luvulla oli miehille alisteinen ja naisten omistusoikeutta ja työmahdollisuuksia rajattiin. Alisteisuus oli erityisen vahvaa avioliitossa. Naimattomat naiset saivat oikeuden hallita omaisuuttaan täyttäessään 25 vuotta. Silloisen avioliittolain mukaan nainen ei voinut toimia missään toimessa perheen ulkopuolella ilman aviomiehen lupaa. Myös yliopisto-opiskelu oli varattu miehille, erivapauksia kuitenkin myönnettiin. Katsottiin, että naisia on turha kouluttaa, koska naisten pääasiallinen tehtävä oli olla vaimo, äiti ja hoitaa lapsia sekä perheen kotia. Pojat laitettiin pelloille töihin ja heille opetettiin, että mies tuo leivän perheen pöytään.
Vähitellen naisten oikeuksia työn tekemiseen lisättiin. Vuonna 1919 naimisissa oleville naisille tuli oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehensä suostumusta ja vuonna 1926 naiset saivat lakiin perustuvan oikeuden valtion virkoihin. Vuonna 1930 voimaan tulleen uuden avioliittolain myötä aviovaimo vapautui myös miehensä holhouksesta. Hiljalleen lait mahdollistivat kaikkien naisten kouluttautumisen sekä hakeutumisen ammatteihin kodin ulkopuolelle. Suomi onkin ollut edelläkävijämaa naisten sijoittumisessa työelämään. Hyvä niin.
Nykyaikana suomalaiset naiset ovat hyvin korkeasti koulutettuja ja yliopistoista valmistuu enemmän naisia kuin miehiä. Suomalainen työelämä on kansainvälisesti vertailtuna jakautunut poikkeuksellisen rajusti sukupuolen mukaan miesten ja naisten aloihin. Tarvitaan asennemuutosta murtamaan tämä suomalaisen työelämän vahva jako naisvaltaisiin ja miesvaltaisiin aloihin. Stereotyyppiset käsitykset eri sukupuolille sopivista aloista rajoittavat koulutus- ja ammatinvalintojen tekemistä. Sukupuolen mukainen eriytyminen näkyy jo peruskoulun ainevalinnoissa ja jatkuu läpi toisen asteen aina korkea-asteelle saakka. Mielikuvat ja asenteet muokkaantuvat jo varhain lapsuudessa. Kouluissa ja kodeissa on haastettava vanhakantaiset asenteet ja kannustettava lapsia erilaisille opintopoluille. Tarvitaan tekoja, jotka rohkaisevat lapsia haaveilemaan tulevaisuudesta, ammateista ja työurista sukupuolesta riippumatta. Kokoomusnaiset kannustaa ja rohkaisee naisia etenemään työelämässä, kehittämään osaamistaan ja tavoittelemaan johtotehtäviä. Omalla toiminnallamme tuomme esiin, että mikään ala tai politiikan sektori ei ole naisille vieras. Haluamme kannustaa naisia erityisesti matemaattisille ja teknillisille aloille, kohti kovinta työelämän huippua.
Uran lisäksi moni nainen haluaa perheen ja lapsia. Nämä eivät kuitenkaan saa olla toisiaan poissulkevia. Kokoomuksen Naisten Liiton vahvasti ajama perhevapaauudistus tukisi työn ja perhe-elämän sujuvampaa yhteensovittamista ja jakaisi hoivavastuuta. Toteutuessaan perhevapaauudistus lisää perheiden valinnanvapautta ja joustoja sekä kannustaa naisia työelämään. Kokoomusnaisten tavoitteena on, että perhevapaauudistus toteutetaan viipymättä seuraavalla hallituskaudella. Kyse on lapsen edusta, tasa-arvoisesta vanhemmuudesta, perheiden hyvinvoinnin edistämisestä, työllisyyden parantamisesta ja tasa-arvoisista uramahdollisuuksista.
Wilhelmiina Kukkamo
Kokoomusnaisten juhlavuositoimikunnan vetäjä
ja Kokoomusnaisten varapuheenjohtaja
Kokoomuksen Naisten Liitto täyttää 100 vuottaa vuonna 2019. Juhlavuoden kunniaksi Kokoomusnaiset käyvät läpi Suomineidon taivalta 100 vuoden ajalta nostaen esiin naisen asemaa yhteiskunnassa sekä naisille poliittisesti merkittäviä saavutuksia. Suomineidon taival kuvastaa rohkeutta, sitkeyttä, rakkautta ja edelläkävijyyttä, jolla tätä maata on pidetty pystyssä sotien ja rauhan aikana.
