05.05.2014
Mielenkiintoinen Kokoomuksen puoluekokous on lähestymässä. Olen iloinen siitä, että saimme myös naisehdokkaan puheenjohtajakisaan. Lisäksi EU-vaalien loppusuora on kiihkeässä vaiheessa ja kokoomuksella on nyt näytön paikka. Eri puolueet valmistautuvat samalla seuraaviin eduskuntavaaleihin.
Vaalityö on pitkäjänteistä toimintaa. Tärkeätä on oman vaalitiimin sitoutuminen ehdokkaan tueksi. Tänä päivänä rahoituksen saaminen vaalitoimintaan ja erityisesti mainontaan on todennäköisesti tiukassa ja varsinkin naisten kohdalla, sillä tunnetusti miehillä on kiinteämmät suhteet rahoituspiireihin. Naiset tekevät vaalityönsä edelleenkin enimmäkseen ”jalkatyöllä”. Toisaalta vaalityö on muuttunut ja helpottunutkin nettisukupolven myötä. Näin tavoitetaan laajoja äänestäjäjoukkoja.
Ei kuitenkaan pidä aliarvioida henkilökohtaisia tapaamisia äänestäjien kanssa. Edelleen ne ovat edelleen ydin uskottavuudelle.
Puolueessamme tarvitaan nyt yhteishenkeä ja kokoomusnaisten keskinäistä tukea poliittisesti vaativana aikana.
Yli puoluerajojen tapahtuvaa naisten yhteistyötä on tehty jo useita vuosia aikoinaan perustamassamme eduskunnan naisverkostossa ja eri naisjärjestöjen kanssa niin kotimaassa kuin ulkomailla kansainvälisissä konferensseissa.
Vedin puheenjohtajana aikanaan naisten Suomen Pohjoismaista Forumia, jossa samalla valmistauduttiin Pekingin maailman laajuiseen konferenssiin naisten oikeuksien puolesta. Toivon, että kokoomusnaiset ovat kiinteästi mukana seuraamassa kansainvälistä tilannetta ja vaikuttamassa päätösten toimeenpanoon myös omassa toiminnassaan. Kesäkuussa on Malmössä Ruotsissa pohjoismainen naistenoikeuksien seurantakokous tavallaan jatkoa Pekingille. Toivon, että kokoomusnaiset osallistuvat siellä aktiivisesti päätöksentekoon.
Kokoomusnaiset ovat aina painottaneet kodin merkitystä ja koulutuksen painoarvoa menestyksen avaimina.
Tänä päivänä tulee kuitenkin kiinnittää entistä enemmän huomiota ihmisten eriarvoistumiseen ja myös kodin merkitykseen vastuullisina kasvatustehtävässään. Hyvinvointiyhteiskunnan tulee huolehtia myös heikoimmistaan.
Yksi hyvinvointimme perustana on ollut koulutuksen arvostaminen. Senhän ovat todistaneet monet Pisa-tutkimukset. Koulutuksen kentällä on kuitenkin jatkuva muutos menossa. Säästöillä ei saa vahingoittaa koulutuksen tasoa.
Koulutuksen säästöt kostautuvat tulevaisuudessa. Suomi on menestynyt ja menestyy vastaisuudessakin osaamisen tasolla, jos teemme koulutusta tukevia päätöksiä.
Entisenä sivistysvaliokunnan puheenjohtajana toivoisin, että ns. ”koulurauha”, jota oppilaillekin opetetaan, saisi tasaantumisen ajan.
Lopuksi haluan vielä muistuttaa, että nykyiset eläkeläiset ovat aikaansa seuraavia vaikuttajia ja aktiivisia tarkkailijoita ja osallistujia, joita ei pidä unohtaa, kuten ei myöskään työttömiä ja nuorisoa.
Työn iloa ja menestystä vaalityölle toivottaen
Kaarina Dromberg
Valtiopäiväneuvos
