20.08.2019
Tällä viikolla (19.8.2019) vietettiin maailman humanitaarisen avun päivää. YK halusi kiinnittää päivällä erityistä huomiota naisten ja tyttöjen erityistarpeisiin humanitaarisessa avustustyössä. Myös Suomi korostaa EU-puheenjohtajakaudellaan kriiseissä tapahtuvan, seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyä ja sen uhrien tukemisen tärkeyttä.
Naisten ja tyttöjen suurimpia haasteita ovat ruumiillinen koskemattomuus ja vähäiset mahdollisuudet päättää omasta tulevaisuudestaan. Kriiseissä nämä korostuvat. Valmiiksi traumaattinen elämäntilanne voi muuttua hengissä ja/tai järjissä selviytymiskamppailuksi.
Meidän tulee kääntää katseemme kohti maailman tyttöjä. Kaikkina vuoden päivinä, ei vain silloin kuin meitä siitä muistutetaan. 62 miljoonaa kouluikäistä tyttöä ei pääse tahdostaan huolimatta kouluun. Nekin, jotka pääsevät, heistä joka kolmannella koulu jää kesken. Keskeisimpiä syitä kouluttamattomuuteen ovat köyhyys, lapsiavioliitto tai liian varhainen äitiys. Jopa 12 miljoonaa alaikäistä tyttöä joutuu vuosittain naimisiin – useimmiten itseään vanhemman miehen kanssa. Lapsiavioliitto on kaikin tavoin rikos tytön oikeuksia kohtaan. Samoin liian varhaiset raskaudet ja sukuelinten silpominen. 214 miljoonaa naista ei saa toivomaansa ehkäisyä ja yli 200 miljoonan naisen ja tytön sukuelimet on silvottu. Puhumme valtavasta määrästä alistettuja ja pahoinpideltyjä naisia. Meidän maailmamme tytöistä.
Kun sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys halutaan katkaista, tytöt ovat avainasemassa. Kehitysyhteistyö ei ole pikavoitto, vaan vaatii pitkäkestoista työtä ja sitoutumista. Tulokset ovat kuitenkin pitkäaikaisia ja ulottuvat useiden sukupolvien yli. Kun panostamme tyttöihin, panostamme samalla myös kriisien ennaltaehkäisemiseen. Kehitysmaiden naisten ja tyttöjen tasa-arvon tukeminen ja ammattiin kouluttaminen auttaa koko yhteisöä ja tuo isommassa mittakaavassa yhteiskunnallista vakautta.
Jaana Pelkonen, kansanedustaja
