30.11.2020
Maa- ja metsätalousministeriön sivuilla todetaan, että kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita. Kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.
Kiertotaloudessa tullaan uuden äärelle missä rakennetaan kokonaan uutta ajattelu- ja toimintamallia omistamiselle, kuluttamiselle ja tuotteiden elinkaarelle.
EU:n tuoreen kestävän kasvun ohjelman toimintasuunnitelmassa (11.3.2020) mm. kertakäyttöisyyttä rajoitetaan, tuotteiden ennenaikaista vanhenemista torjutaan ja myymättä jääneiden kestokulutustavaroiden hävittäminen kielletään. Tuotteiden tulee olla suunniteltu ja valmistettu kestäviksi, korjattaviksi, uudelleen käytettäviksi ja kierrätettäviksi. Myös europarlamentaarikkojen hyväksymä kiertotalouspaketti asettaa mittavat tavoitteet kierrätykselle: vuoteen 2025 mennessä 55 % ja vuoteen 2035 mennessä 65 % yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää. Tällä hetkellä EU-maissa alle puolet kotitalouksissa ja palvelualoilla syntyneestä jätteestä kierrätetään tai kompostoidaan.
Suomi tekee hyvää työtä kestävän kehityksen ja kierrätyksen eteen mutta parannettavaakin löytyy. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kierrätysaste vuonna 2018 oli 42 %. Alhaisen kierrätysasteen vuoksi Suomi on EU:n varhaisen varoitusmenettelyn (early warning) listalla. Vastauksia miksi Suomi kyseiseltä listalta löytyy, valotti EU-konsultti Joe Papineschi vuotuisilla Kiertovoimapäivillä. Ongelmia löytyi mm. rakenteellisista esteistä, järjestelmä on sirpaleinen, kunnan ja tuottajien vastuujako on monimutkaista, kansallisia kierrätystavoitteita ei ole jalkautettu alue tai paikallistasolle. Papineschi antoi Suomelle paljon ajattelemisen aihetta mutta myös eväitä, kuinka ongelmiin voisi puuttua mm. erilliskeräyksen tehostaminen, jätehuollon rahoituksen tarkasteleminen ja jätehuoltojärjestelmän integrointi.
Suomi on tehnyt kierrätyksen ja kestävän kehityksen eteen paljon hyvää. Sitran johdolla vuonna 2016 julkaistiin maailman ensimmäisen kiertotalouden tiekartta. Tavoitteena on luoda yhteinen tahtotila kiertotalouden edistämiseksi ja löytää siihen mahdollisimman tehokkaat keinot. Suomelle laaditaan myös strateginen kiertotalouden edistämisohjelma vuoteen 2035 mennessä, tavoitteena luoda kiertotaloudesta talouden uusi perusta. Käytännöntoteutus ja toimeenpano vaativat hyvää ja pitkäjänteistä yhteistyötä ja siitä syntyvät tulokset puolestaan kertovat onnistumisesta.
Yhteinen tahtotila on avainasemassa, jotta kiertotalouden tavoitteet toteutuvat. Vastuuttomasti käsitelty tai kierrättämätön tuote/jäte saa aikaan suuret vahingot. Nyt on jo nähtävissä, kuinka tuhansien tonnien jätelautat kelluvat holtittomasti maailman merissä. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ovat suuressa roolissa ja me jokainen voimme myös arjessa tehdä kestäviä valintoja ja tekoja. Muuttamalla ajattelu- sekä toimintatapojamme myönteiseksi kierrättämistä kohtaan olemme jo hyvällä alulla pelastamassa maailmaa hukkumasta turhaan tavaraan.
Suomessa tarjotaan monenlaisia kierrätysmahdollisuuksia. Taloyhtiöistä löytyvät muovin, paperin, kartongin ja biojätteen kierrätys. Eri kaupunginosien kierrätyspisteisiin voi viedä vaatteita, pienmetallia ja lasia. Kierrätyskeskukset vastaanottavat isommat kierrätettävät tavarat kuten purku- ja remonttijätteet, isot elektroniikkalaitteet, metallin, huonekalut jne. Kaupungeissa kiertävät myös kierrätysautot mihin voi viedä mm. ongelmajätettä maksutta.
Tarjontaa helpolle kierrättämiselle on, se vaatii vain hieman omaa vaivannäköä lajitella ja kuljettaa tavarat kierrätyspisteisiin. Lajittelemalla ja kierrättämällä oikein tavarat saadaan jatkojalostukseen ja uusiokäyttöön ja tämän myötä uuden materiaalin tarve tuotteiden valmistukseen vähenee. Jokainen pienikin teko on tärkeä.
Meillä kokoomusnaisilla tavoitteena on tehdä Suomesta kiertotalouden kärkimaa.
Tavoiteohjelmastamme (Kokoomusnaisten mahdollisuuksien maailma) löytyy kiertotalouden ydinajatus kansallisella ja globaalilla tasolla. Kiertotalouden ajatus kiteytyy hyvin lauseessa: Velvollisuutemme on jättää maapallo tuleville sukupolville parempana kuin se nyt on. Miksi odottaa huomiseen, kun hyviä ja kestäviä tekoja voi tehdä jo tänään!
Nina Virto-Väisänen
Kokoomuksen Naisten Liiton hallituksen jäsen
Kokoomuksen
Naisten Helsingin piirin puheenjohtaja
