17.02.2016
Lukion tuntijakouudistukseen kohdistui suuret odotukset viime vaalikaudella. Tehdyt muutokset jäivät kuitenkin lopulta pieniksi verrattuna uudistuksen tarpeeseen. Esimerkiksi valinnaisuus ei juuri lisääntynyt, vaan lukion 75 kurssista on edelleen 47–51 kaikille pakollisia. Uusi tuntijako astuu voimaan elokuussa.
Lukio tarvitsee suuremman uudistuksen kuin viime vuosina on onnistuttu tekemään. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin kertonut käynnistävänsä lukion kehittämisohjelman, jonka avainajatuksena on kokeilukulttuuri. Tavoitteena on uudistaa lukiokoulutusta, jotta se kykenee vastamaan yhteiskunnallisen kehityksen, uusien tieto- ja taitovaatimusten sekä jatko-opiskelun ja työelämän muutosten asettamiin haasteisiin myös tulevaisuudessa.
Lukiokoulutuksen pidemmän aikavälin kehittämiseen tähtäävät kokeilut kohdistuvat muun muassa tuntijakoon, oppimisympäristöjen modernisointiin, uuden teknologian hyödyntämiseen ja pedagogiikan kehittämiseen sekä lukion ja korkea-asteen välisen yhteistyön tiivistämiseen.
Suomen noin 400 lukiosta noin 50 lukiota osallistuvat ensi syksynä alkavaan valinnaisemman tuntijaon kolmivuotiseen kokeiluun. Kokeiluun osallistuvien lukioiden opiskelijoille annetaan nykyistä laajempi mahdollisuus valita, keskittyvätkö he opinnoissaan reaaliaineista matemaattis- luonnontieteellisten oppiaineiden vai humanistis-yhteiskuntatieteellisten aineiden opiskeluun.
Valinnaisuuden lisääminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden keskittyä omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden kehittämiseen. Se motivoi ja antaa hyvän pohjan jatko-opinnoille. Valinnaisuus tarvitsee tuekseen yksilöllisen ja laadukkaan opinto-ohjauksen. Tärkeää on, että opiskelija saa kattavasti tietoa lukion jälkeisistä jatko-opintomahdollisuuksista sekä henkilökohtaista ohjausta aine- ja kurssivalintoihin.
Lukion tärkein tehtävä on valmistaa nuoria korkea-asteen opintoihin ja sitä kautta työelämään. Lukion on myös tulevaisuudessa oltava ennen kaikkea yleissivistävä koulu. Yksittäisten kurssien ja ulkoa opettelun sijaan tulevaisuuden yleissivistys rakentuu laaja-alaisen oppimisen varaan, jossa yhdistyvät erilaiset tiedot, taidot ja käsitykset sekä niiden hyödyntäminen opinnoissa, työelämässä ja elämässä yleisesti.
Yleissivistyksen vahvistaminen onkin yksi lukion kehittämisohjelman tavoitteista. Oppiaineiden välistä yhteistyötä lisätään ja opetusta järjestetään nykyistä enemmän ilmiöiden ympärille siten, että oppiaineet tukevat toisiaan. Ilmiöpohjaiset opintokokonaisuudet auttavat opiskelijoita hahmottamaan opittuja tietoja isommiksi kokonaisuuksiksi, joka on olennainen osa yleissivistystä.
Lukioiden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä tiivistetään siten, että opiskelijalla olisi mahdollisuus suorittaa korkea-asteen kursseja jo lukio-opintojen aikana. Lisäksi lukioiden kansainvälisyyttä tuetaan kehittämällä vaihto-ohjelmia, laajemmilla kieliopinnoilla sekä yhteistyön lisäämisellä muiden maiden lukioiden kanssa. Myös peruskoulun ”tunti liikuntaa” -päivässä kärkihanke pilotoidaan myös toisella asteella. Liikunta edistää paitsi terveyttä myös tukee oppimista.
Opetuksen digitalisaatio viedään uudelle tasolle lukioissa. Uudet oppimisympäristöt ja teknologia on hyödynnettävä nykyistä paremmin opetuksessa. Digitalisaatio tarjoaa lisäksi mahdollisuuden kurssivalikoiman kasvattamiseen pienemmissä kasvukeskusten ulkopuolisissa lukioissa.
Suomessa on maailman parhaimmat opettajat. Tästä on pidettävä kiinni tulevaisuudessa. Hallituksen kärkihankerahoitus opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittämiseen on hyvä päätös. Korkeasti koulutetuille opettajille on taattava mahdollisuudet uudistaa osaamistaan.
Rohkeilla ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla on mahdollista löytää keinot siihen, miten niukallakin rahalla asioita voi tehdä uudella tavalla ja nykyistä paremmin. Lukiota viedään kokeiluilla tulevaisuuteen.Sofia VikmankansanedustajaKokoomusnaisten puheenjohtaja