28.10.2019
Kokoomusnaiset kutsuu naisjärjestöt etsimään yhdessä ratkaisuja siihen, miten syntyvyys saadaan nousuun ja Suomesta tehdään paras maa lapsille ja perheille. Suomalaisten syntyvyys on historiallisen alhaisella tasolla. Seitsemässä vuodessa syntyvyys on laskenut viidenneksen ja viime vuonna syntyi vain 47 577 vauvaa. Viimeksi Suomessa on syntynyt yhtä vähän lapsia nälkävuonna 1868.
Kokoomusnaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikmanin mukaan ongelman ydin on, että liian monen henkilökohtainen lapsilukutoive jää toteutumatta.
”Suomalaiset toivoisivat enemmän lapsia kuin lopulta toteutuu. Syntyvyys ei kohene painostamalla vaan luomalla mahdollisimman suotuisat olosuhteet sille, että mahdollisimman monen suomalaisen lapsilukutoive voi toteutua,” Vikman sanoo.
Väestöliiton perhebarometrin mukaan Suomessa on syvä kuilu toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä. Suomalaiset toivovat keskimäärin kahta lasta. Viime vuonna nainen synnytti keskimäärin 1,41 lasta. Tämän vuosikymmenen kehityksen perusteella Tilastokeskus arvioi, että keskimääräistä lapsilukua mittaava kokonaishedelmällisyysluku olisi jatkossa vain 1,35. Muutos on ollut merkittävä, koska vielä viisi vuotta sitten luvun ajateltiin olevan 1,7.
Vikmanin mukaan lasten saaminen ei saa jäädä kiinni tulevaisuuden huolista, taloustilanteesta tai yhteiskunnan rakenteista.
”Yhteiskunnallisella päätöksenteolla voimme monin tavoin vaikuttaa siihen, että edellytykset yksilöllisten lapsihaaveiden toteutumiseen ovat mahdollisimman hyvät ja yhteiskunnan asenneilmapiiri perheellistymiseen myönteinen. Hyvä työllisyyskehitys on perheiden toimeentulon kannalta tärkeää. Perheiden palveluista on huolehdittava sekä työn ja perheen yhteensovittamista on helpotettava”, Vikman sanoo.
Kokoomusnaiset on tehnyt pitkäjänteisesti tulevaisuustyötä lapsi- ja perhemyönteisyyden puolesta. Vikmanin mukaan on luontevaa, että naisjärjestöt tarttuvat myös yhdessä ja ratkaisukeskeisesti syntyvyysteemaan.
”Kokoomusnaiset kutsuu naisjärjestöt koolle ja järjestää loppuvuoden aikana ympäri Suomen paikallisia tilaisuuksia, joissa pohditaan yhdessä lääkkeitä vauvakatoon ja perheiden arjen sujuvoittamiseen. Uskon, että löydämme paljon ehdotuksia, ideoita ja tavoitteita, jotka yhdistävät erilaisia naisjärjestöjä puoluerajoista riippumatta”, Vikman sanoo.
Matalalla syntyvyydellä on väistämättä myös yhteiskunnallisia vaikutuksia.
”Hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitus on rakennettu korkean työllisyyden ja laajan työikäisen väestön varaan. Syntyvyyden lasku merkitsee muutoksia väestörakenteeseemme ja vaikutuksia hyvinvointimme perusteisiin aina julkisista palveluista eläkejärjestelmään saakka”, Vikman sanoo.
Lisätiedot:
Sofia Vikman
