08.09.2018
Kansanedustaja, Kokoomusnaisten puheenjohtaja Sofia Vikman vaatii tekoja suomalaisten lukutaidon ja lukuinnon edistämiseksi.
Keinoiksi Vikman esittää kirjojen lisäämistä kulttuurisetelin piiriin, kirjastoverkon valjastamista lukutalkoisiin sekä sähköisten kirjojen ja lehtien arvonlisäveron laskua.
”Kulttuurisetelin laajentaminen kirjaostoksiin kannustaisi perheen yhteisiin lukuhetkiin. Kouluissa tehtävä työ lukutaidon edistämiseksi on tärkeää, mutta myös perheitä on kannustettava yhdessä kotona lukemiseen ”, Vikman sanoo.
Lukemisesta on tutkitusti lapselle monia hyötyjä. Lukukeskuksen mukaan kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan menestykseen enemmän kuin vanhempien tausta. Kuitenkin vain neljännes suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen.
”Mahdollisuus käyttää kulttuuriseteliä kirjaostoksiin kannustaisi lukuharrastuksen pariin. Samalla edistettäisiin koko yhteiskunnan lukumyönteisyyttä”, Vikman muistuttaa.
Suomalaisten lukutaito on ollut kansainvälisissä vertailuissa maailman kärkeä. Vuodesta 2006 lähtien suomalaisten oppilaiden lukutaidon tulos Pisa-tutkimuksissa on kuitenkin ollut laskussa. Tuoreimman Pisa-tutkimuksen mukaan 11 prosenttia peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista ei osaa lukea riittävän hyvin pärjätäkseen jatko-opinnoissa ja arkielämässä.
”Kansainvälisen lukutaidon päivä muistuttaa, että lukutaito ja innostus lähtevät kodeista ja lapsuudesta. Lapsi, jolle luetaan päivittäin, pärjää paremmin koulussa”, huomauttaa Vikman.
Äidinkielen opettajat ovat ilmaisseet huolensa lasten, erityisesti poikien, lukuinnon romahtamisesta. Tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa.
”Kokoomusnaiset on huolissaan mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta erityisesti poikien osalta, joiden pärjäämistä kouluketju ei tue parhaalla mahdollisella tavalla”, Vikman sanoo.
Vikmanin mukaan lukeminen ei saa olla kiinni varallisuudesta.
”Laaja ja laadukas kirjastoverkkomme on otettava laajemmin mukaan lukutalkoisin. Ylläpitämällä kirjastoja ja kehittämällä niiden toimintaa kannustetaan jokaisen kuntalaisen lukuintoa. Kirjasto mahdollistaa kaikille hyödyn, tiedon ja elämykset. Innostuminen on onnistuminen”, Vikman vaatii.
Vikman toivoo EU-maiden pääsevän pian sopuun digilehtien arvonlisäverotuksen laskemisesta painotuotteiden tasolle. Tällä hetkellä kirjojen ja lehtien arvonlisäveroprosentti on 10 prosenttia, mutta sähköisten kirjojen ja lehtien 24 prosenttia.
”Ei ole tätä päivää, että sähköisten aineistojen verotus on painotuotteita ankarampaa. Verotuksen laskeminen laskisi erityisesti nuorten kynnystä lukea, sillä sähköiset laitteet kulkevat aina mukana”, Vikman päättää.
Lisätietoja
Sofia Vikman
p. 0405683777
