09.01.2018
Hallitus on hyväksynyt kiistellyn aktiivisuusmallin, ja se on tullut voimaan 1.1.2018. Työttömien ensimmäinen seurantajakso on siten jo käynnissä. Työttömän työnhakijan on täytettävä ns. aktiivisuusedellytys työttömyysetuuden tarkastelujakson aikana. Aktiivisuus täyttyy työn tekemisellä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. Jos aktiivisuusedellytys ei täyty, tuki pienenee seuraavalle tarkastelujaksolle 4,65 prosenttia. Tämä tarkoittaa työmarkkinatuen pienenemistä n. 32 euroa/kk ja ansiopäivärahan pienenemistä n. 66 euroa/kk. Kaikkia aktiivisuusedellytys ei koske, kuten mm. työkyvyttömiä, omaishoitajia ja työkyvyttömyyseläkkeen hakijaa.
Hallituksen tärkein tehtävä on työllisyyden parantaminen, ja siksi myös aktiivisuusmalli on kehitetty. Tosiasia on, että vain korkealla työllisyysasteella voidaan edelleen turvata yhteiskunnan palvelut, joita tuotetaan verorahoilla. Nykyinen työttömyysturva on järjestelmä, joka ei ole kannustanut työntekoon. Osa työttömistä on passiivisia ja kieltäytyy tarjotusta työstä, mutta saavat kuukausittain tuen tililleen. Nyt hallitus on tehnyt jotain konkreettista sen eteen, että työn tekeminen kannattaa, ja on aina järkevämpää mennä töihin, kuin olla työttömyysturvalla kotona. Aktiivisuusmallin tavoitteena on saada työttömiä nopeasti takaisin työelämään ja siten ehkäistä myös työttömien syrjäytymistä.
Mikä sitten tekee aktiivisuusmallista niin kiistellyn, että kansalaisaloite sen kumoamiseksi on kerännyt lyhyessä ajassa jo tuhansia nimiä? Pelkona on, että mallista kärsivät eniten pitkäisaikaistyöttömät, joilla on jo muutenkin vaikeuksia päästä takaisin työelämään. Lisäksi malli ei tue työttömän omaehtoista aktiivisuutta. Vaikka työtön lähettäisi useita työhakemuksia ja hakeutuisi erilaisiin täydennyskoulutuksiin, aktiivisuusedellytys ei täyty. Malli ei ota huomioon sitä, että kaikille ei ole tarjota töitä aktiivisuudesta huolimatta. Lisäksi TE-keskukset eivät pysty järjestämään kaikille halukkaille työllistymistä edistäviä palveluita resurssien niukkuuden vuoksi.
Aktiivisuusmallissa on mielestäni kehitettävää, vaikka ajatus on sinänsä hyvä ja työttömien aktivoiminen on tervetullutta. Jokaisen tulee tehdä töitä, jos siihen on kykenevä ja töitä on tarjolla. Aktiivisuusmalli poistaa myös kannustinloukkuja. Mallissa on hyvää myös se, että karenssiaika lyhenee viiteen päivään. Mallissa tulisi kuitenkin ottaa huomioon omaehtoinen työn hakeminen ja opiskelumahdollisuudet. Työttömille on turvattava nyt ne palvelut, mitkä tukevat aktiivisuusedellytyksen täyttymistä. Aktiivisuusedellytys on järkevä ratkaisu niille työttömille, jotka kieltäytyvät tarjotusta työstä. Työn tekeminen kannattaa aina, mutta työttömiä ei tule rangaista siitä, ettei töitä tai palveluita pystytä tarjoamaan aktiivisuudesta huolimatta. W
Wilhelmiina Kukkamo, Kirjoittaja on Kokoomusnaisten varapuheenjohtaja
