02.08.2017
Ruotsin kieli menee suomalaisen tunteisiin
Ruotsin kieli ja sen tarpeellisuus puhututtaa Suomessa vuodesta toiseen. Ruotsin kielen vastustajille on yhteistä tunnepitoinen, jopa vihamielinen asenne kieltä kohtaan. Mitä jos puhuisimme ruotsin kielen tärkeydestä asialinjalla? Miksi ruotsin kieli on tärkeä meille suomalais-ugrilaisen kieliperheen asukkaille? Mielestäni naapurin kieltä on hyvä osata edes tyydyttävällä tasolla.
Ulkomaankauppa on meille elinehto. Vientimaidemme ykkönen on Saksa, toisena tulee Ruotsi ja kolmantena Venäjä. Juuri EU-maat ovat meille tärkeitä, sillä ne muodostavat noin 60 % kaikesta maamme ulkomaankaupasta. Vienti Venäjälle väheni merkittävästi viime, vuonna jolloin sen osuus tavaraviennistä oli yhteensä alle kuusi prosenttia. Suomen vienti Ruotsiin puolestaan kasvoi Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan vuoden 2016 tammi-elokuussa neljä prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vienti oli arvoltaan lähes 3,6 miljardia euroa.
Me elämme pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, jolla on pohjoismainen kulttuuritausta. Meillä on takanamme yli 60 vuotta pohjoismaista yhteistyötä, joka kattaa kulttuurin, politiikan sekä vero- ja turvallisuusasiat. Hallitusten välistä yhteistyötä koordinodaan ulkoministeriöstä käsin.
Pohjoismaita yhdistävät yhteinen historia, samankaltainen kulttuuri ja yhteiskuntajärjestelmä sekä pohjoismaiset kielet. Näissä maissa puhutaan ”ruotsia muistuttavaa kieltä”. Jokaiselle viidelle pohjoismaalle on yhteistä vahva oikeusvaltioperiaate, kansanliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen aktiivisuus, sananvapaus, tasa-arvo, yhteisvastuullisuus ja luonnonläheisyys. Suomi on virallisesti suomen- ja ruotsinkielinen. Siitä on hyvä pitää kiinni.
Pohjoinen ulottuvuus on nousussa, ja maiden välistä yhteistyötä halutaan tiivistää. Yhteistyön piirissä on nähtävissä paljon kaupallista potentiaalia varsinkin matkailun alalla, kun Pohjolan turvallisuus, rauhallisuus ja puhdas luonto ovat nostaneet jatkuvasti arvoaan. Pohjoismaita on hyvä markkinoida yhdessä, ja tehokkaaseen yhteistyöhön tarvitaan sujuvaa kommunikaatiota ja kielitaitoa.
Kieli on portti länteen, ja Suomi on osa länsimaista demokratiaa henkisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti. Ruotsin kielen osaaminen helpottaa myös muiden kielten oppimista.
Metsä on Ruotsin ja Suomen yhteinen vihreä kulta. Ruotsi kunnioittaa Suomen itsenäistä satavuotista taivalta muun muassa lahjoittamalla meille 12 virkaa metsäalan yhteiselle tutkimustyölle. Tutkimustyö on tärkeää ja kansainvälistä. Suomen on hyvä olla tiiviissä yhteistyössä Nobel-Ruotsin kanssa myös tutkimus- ja innovaatiotyössä.
Kieli on kulttuuria ja kommunikaatiota. Kielitaidolla pääsee lähemmäksi toista. Ruotsin kieli on portti länteen ja muihin pohjoisgermaanisiin kieliin, myös englantiin. Ruotsin kieli avaa oven myös norjan, jopa tanskan kieleen. Yhteisellä kielellä me suomalaiset pääsemme osaksi läntistä pohjoista ulottuvuutta, kaupallisissa ja kulttuurisissa verkostoissa. Pohjoismaissa pääsemme omalla kouluruotsillammekin lähemmäksi länttä. Siksi motivoiva ja tavoitteellinen ruotsin kielen opetus on tärkeä osa suomalaista koulunkäyntiä tänään ja tulevaisuudessa.
Raija Lummi
Kirjoittaja on Lapin Kokoomusnaisten puheenjohtaja, torniolainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen
