12.09.2017
Työaikalakimme on peräisin kahdenkymmenen vuoden takaa. Aika ei tunnu pitkältä, mutta työn tekemisen tavat ovat tuossa ajassa muuttuneet suuresti. Tuolloin harvalla oli käytössään kännykkää tai kannettavaa tietokonetta. Vastaavasti nykyisin lähes kaikki toimisto- ja asiantuntijatyöt voi tehdä muualla kuin toimistossa.
Maailma muuttuu yhä enemmän 24/7- yhteiskunnaksi. Se muuttuu, vaikka emme sitä haluaisi. Netti ei nuku koskaan, ja ostoksia voi tehdä ympäri maailmaa.
Työaikalain muutosten on sovittava tulevaisuuden työelämään. Keskeistä on lisätä joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla. Asiakkaat vaativat nykyaikana yhä enemmän ketteryyttä, joustavuutta ja laajempia aukioloaikoja. Se väistämättä tarkoittaa yhä enemmän erilaisia, joustavampia työaikoja. Jotta se on mahdollista, on työajoista voitava sopia työpaikkakohtaisesti.
Joustavuus on molemminpuolista. Se antaa myös työntekijöille mahdollisuuksia sopia työajasta elämäntilanteen mukaan. Töitä voi tehdä silloin, kun niitä on ja toisaalta pitää vapaata silloin, kun sitä tarvitsee tai töitä on vähemmän. Myös pitkät työmatkat ovat ehkä tulevaisuudessa yhä yleisimpiä. Tällöin työntekijät voisivat halutessaan jaksottaa työtä niin, että vapaapäiviä saa kerättyä pidemmäksi ajanjaksoksi.
Perustuslakia on noudatettava myös työmarkkinoilla
Työajoista sopimisen ehdoton edellytys pitää olla tasa-arvoiset mahdollisuudet sopia, riippumatta siitä kuuluuko liittoon tai ei. Tällä hetkellä osa työehtosopimuksen sallimista työaikajoustoista voidaan sopia ainoastaan yrityksissä, jotka ovat järjestäytyneitä.
Myös työntekijöillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuka heitä sopimisessa edustaa. Henkilöstön edustajaksi voidaan tällä hetkellä valita ainoastaan ammattiliittoon kuuluva työntekijä. Tämä on ristiriidassa perustuslain kanssa. Kenenkään ei ole pakko kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoon.
Paljon on myös puhuttu siitä, miten monet ammatit ovat poistumassa kokonaan ja korvautumassa roboteilla ja tietotekniikalla. Mutta niin on tapahtunut aina. Koneita on aina keksitty helpottamaan meidän työtämme. Tuskin kukaan on sitä mieltä, että esimerkiksi ravintolassa astiat pitäisi edelleen pestä käsin, jotta työtä olisi enemmän.
Teknologinen murros muuttaa työelämää. Yrityksiltä vaaditaan ketteryyttä, jotta ne pärjäävät globaalissa kilpailussa. Digitalisaatio, robotisaatio ja alustatalous muuttaa nopeasti työn muotoja. Lainsäädäntö on myös näissä asioissa pahasti jälkeen jäänyt. Meidän tulee ottaa niistä niiden tuoma hyöty irti, eikä pelätä kehitystä. Meidän tulee kulkea muutoksen mukana ja olla valmiita muuttamaan työn tekemisen tapoja ja aikoja.
Carita Orlando
Kirjoittaja on Kokoomusnaisten liittohallituksen jäsen
