11.10.2018
Kansanedustaja, Kokoomusnaisten puheenjohtaja Sofia Vikman haluaa koulutusviennin suomalaisen kehitysyhteistyön painopisteeksi. Vikmanin mukaan koulutus ja lukutaito vahvistavat erityisesti Suomen kehityspolitiikan tavoitteen mukaisesti tyttöjen ja naisten asemaa sekä ihmisoikeuksia.
”Käytettävissä olevien kehitysyhteistyömäärärahojen kohdentamista on punnittava tarkasti, jotta niiden avulla saadaan aikaan paras mahdollinen vaikuttavuus. Tyttöjen ja naisten koulutuksen tiedetään olevan avain köyhyyden torjumisessa, hyvinvoinnin lisäämisessä ja väestönkasvun hillitsemisessä”, Vikman perustelee.
Lukukeskuksen laskelmien mukaan maailman köyhyys voisi vähentyä 12 prosenttia, mikäli alhaisten tulotasojen maiden lapset olisivat lukutaitoisia.
”Suomalainen koulujärjestelmä ja opettajankoulutus ovat maailman huippuluokkaa, minkä vuoksi opetusalan ammattilaiset on otettava nykyistä vahvemmin osaksi suomalaista kehitysyhteistyötä. Koulutuksen saavutettavuuden parantamisen lisäksi on kehitysyhteistyössä erityisesti panostettava laadukkaaseen opettajankoulutukseen, jossa suomalaiset ovat maailman kärkeä”, listaa Vikman.
Pitkäjänteinen kehitysyhteistyö on tuottanut merkittäviä tuloksia Suomen kumppanimaille. Esimerkiksi tyttöjen osuus yläasteella aloittavista oppilaista on noussut viimeisen viidentoista vuoden aikana keskimäärin yli kymmenen prosenttia. (keskimäärin 36,5 %:sta 47,5 %:iin)
”Sen lisäksi, että tytöt pääsevät kouluun on panostettava opetuksen laatuun ja siihen, että tytöt voivat suorittaa aloittamansa koulun loppuun”, vaatii Vikman.
Monesti tyttöjen aloitettu koulutie keskeytyy lapsiavioliiton tai seksuaalisen väkivallan seurauksena.
”Mitä koulutetumpia tytöt ovat, sitä myöhemmin he yleensä solmivat avioliiton ja sitä vähemmän hankkivat lapsia. Koulutuksen avulla vahvistetaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa sekä erityisesti naisten mahdollisuuksia päättää itse omasta elämästään ja ottaa osaa yhteiskunnan päätöksentekoon”, sanoo Vikman.
Yhä useampi lapsi on päässyt viime vuosikymmeninä kouluun. Oppimistulokset jäävät kuitenkin usein heikoiksi ja kehitysalan kansainväliset toimijat kuten Maailmanpankki ja Unesco puhuvat jo globaalista oppimisen kriisistä. Vikmanin mukaan Suomella on paljon annettavaa oppimiskriisin ratkaisemisessa.
”Lähes kaksi kolmasosaa maailman lukutaidottomista on naisia. Jos muutosta ei saada aikaan, arviolta puolet maailman lapsista ja nuorista päättää koulutiensä ilman perustason luku- ja laskutaitoa vuonna 2030. Suomalaisen koulutusviennin ja opettajankoulutuksen avulla voimme kehitysyhteistyössämme olla muuttamassa tätä suuntaa”, sanoo Vikman.
Vikman muistuttaa koulutustason nostamisen olevan tärkeää myös kehittyvien maiden omien talouksien vahvistamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi sekä paremman julkisen hallinnon luomiseksi.
”Yhteiskunnat käyvät puoliteholla, jos tytöt ja naiset jäävät vaille koulutusta, työmahdollisuuksia ja päätösvaltaa. Koulutusviennin ja suomalaisen osaamisen avulla voimme kehitysyhteistyössä torjua köyhyyttä ja edistää tasa-arvoa”, Vikman päättää.
Tänään 11.10. vietetään YK:n kansainvälistä Tyttöjen päivää.