06.09.2017
Euroopan komissio toteaa yhteisessä julkilausumassaan naistenpäivän 2017 kunniaksi: ”Naisten ja miesten tasa-arvo kirjattiin jo 60 vuotta sitten Rooman sopimukseen yhdeksi unionin perusarvoksi.” Sen lisäksi EU sitoutui periaatteeseen, jonka mukaan samasta työstä on maksettava sama palkka.
Suomen hallitus ja työmarkkinajärjestöt yhdessä ovat sitoutuneet edistämään palkkatasa-arvoa sopimuspolitiikalla, purkamalla työelämän ja ammattien sukupuolittumista, työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmilla ja palkkakartoituksella, kehittämällä palkkausjärjestelmiä sekä tukemalla naisten urakehitystä. Ohjelman mukaan samasta ja samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa ja sen lähtökohtana on toteuttaa myös tasa-arvolain samapalkkaisuusperiaatetta. Yllä mainituista tahoista on perustettu asiantuntijaryhmä, joka seuraa ja koordinoi työtä.
Sosiaali- ja terveysministeriö raportissaan 12.7.2016 avaa aikajanaa sukupuolten palkkaerojen tulevaisuuden kehityksestä. Tällä hetkellä palkkaero on 17 prosenttia, ja samaa kehityskaarta seuraten ero kaventuisi vuoteen 2025 mennessä 12 prosenttiin. Vuosina 2006-2015 samapalkkaisuusohjelman aikana palkkaero kaventui kolmella prosenttiyksiköllä. Toisin sanoen kahdessakymmenessä vuodessa palkkaero on kaventunut kahdeksan prosenttia.
Niin Euroopan unionissa kuin Suomessakin on tunnistettu ja tunnustettu sukupuolten väliset palkkaerot. Jos ennuste samapalkkaisuudesta Suomessa vuonna 2025 on naisten osalta edelleen 12 prosenttia pakkasen puolella, tulisi mielestäni palkkatasa-arvoa edistää määrätietoisemmin ja tehokkaammin.
Palkkaerojen täydellinen tasaaminen on haaste. Kaiken tutkimustyön, tilastojen, ohjelmien, sopimusten ja lakiin kirjattujen oikeuksien summana voisi toivoa, että näillä keinoilla palkkatasa-arvo olisi jo ratkaistu. Mielelläni kuulisin asiantuntijaryhmän raportointia palkkatasa-arvon edistymisestä.
Elämme historian suurinta muutosaikaa. Työpaikkoja häviää ja toisaalla uusia syntyy. Työn tekeminen on murroksessa ja etsii vahvasti uusia toimintatapoja, vauhti on kova. Työmarkkinoilla kaivataan jatkuvasti uusia innovaatioita, uudistumista ja nopeasti muutoksiin reagoivia toimijoita. Tämän päivän naiset ovat kouluttautuneita, työelämään aktiivisesti osallistuvia yhteiskunnan rakentajia.
Naisen haaste työllistymisessä vielä tänä päivänä on äitiys, perhe ja lapset. Perheen ja työelämän yhdistämisen haasteet ovat tosiasioita. Yksinhuoltajaäidit ovat niin ikään haasteellisessa asemassa eritoten, jos ympäriltä puuttuu läheisten turvaverkko. Nämä haasteet johtavat naisten eriarvoistumiseen työmarkkinoilla. Siksi perhevapaauudistus on kestävän palkkatasa-arvon edistämistä parhaimmillaan. Tärkeää on myös, että yhteiskunnassa työelämän epätasa-arvoa ylläpitäviä asenteita revitään juurineen ylös.
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta kieltää palkkaerot sukupuolten välillä. Niin ikään lain 6§ määrittää työnantajan velvollisuudet sekä toimenpiteet edistää tasa-arvoa työpaikalla. Tulkintoja naisten ja miesten välisistä palkkaeroista on lukuisia, mutta laki on yksiselitteinen. Toivottavasti sen velvoittamat ja hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen edistämät toimenpiteet etenevät ripeästi kohti yhteistä maalia.
Nina Virto-Väisänen
Kirjoittaja on Kokoomusnaisten hallituksen jäsen
