07.08.2024
Kuvittele tilanne, jossa menet joka päivä työpaikallesi möykky mahassa ja pala kurkussa ahdistuksesta. Tiedät, että tänäänkin syöt yksin lounasta, ja työkaverisi supattavat selkäsi takana. Tavaroitasi katoaa, työpistettäsi sotketaan. Pelkäät myös fyysistä väkivaltaa, onhan sinua jo aiemmin tönitty. Sinut on myös uhattu pahoinpidellä ja tappaa.
Tämä tilanne on valitettavasti edelleen liian monen lapsen ja nuoren arkipäivää suomalaisissa kouluissa. Koulukiusaaminen on vakava ongelma, joka aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä. Kiusaamisen alle katsotaan hyvin erilaisia tekoja toisen oppilaan lyijykynän katkaisemisesta jopa törkeään pahoinpitelyyn. Vakaviakin ylilyöntejä, kuten ihan oikeita pahoinpitelyitä, käsitellään liian usein kouluissa pelkkinä kiusaamistapauksina.
Kouluterveyskyselyt kertovat karua kieltä tilanteesta. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli kokenut hieman alle joka kymmenes perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista sekä 8. ja 9. luokan oppilaista. Lukiolaisista 1–2 prosenttia on kokenut kiusaamista viikoittain, ammattiin opiskelevista 4 prosenttia. Opettajan taholta kiusaamista oli lukuvuoden aikana kokenut 6 prosenttia perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaisista, 14 prosenttia 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä 6 prosenttia lukion ja 8 prosenttia ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista. Häiritsevää seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua oli kokenut lähes puolet 8. ja 9. luokkalaisistatytöistä, pojista 12 prosenttia.
Meidän on alettava puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Kouluissa tapahtuva henkinen ja fyysinen väkivalta sekä seksuaalinen häirintä ovat rikoksia siinä missä ne ovat myös koulun ulkopuolella.
Olen kiertänyt suomalaisia kouluja koulukiusaamista käsittelevän Minuunkin sattui -valokuvanäyttelyn kanssa ja puhunut koululaisille koulukiusaamisen vakavuudesta. Omassa kotikunnassani oppilaat kirjoittivat näyttelyn inspiroimana ajatuksiaan ja kokemuksiaan kiusaamisesta. Eräs oppilas kirjoitti osuvasti, kuinka edes oman huoneen nurkassa hän ei ole turvassa. Tänä päivänä kun koulukiusaaminen ei enää rajoitu lukukausiin tai koulujen seinien sisälle. Sosiaalinen media ulottaa kiusaamisen lomille, vapaa-aikaan, harrastuksiin ja kotiin.
Me aikuiset olemme vastuussa siitä, millaista esimerkkiä näytämme lapsille ja nuorille. Erityistä vastuuta kannamme me päättäjät, koska julkisessa työssämme muovaamme sitä, miten yhteiskunnassamme puhumme toinen toisillemme. Nimittely ja henkilöön menevät loukkaukset eivät kuulu kouluihin eivätkä eduskuntaan.
Koulukiusaamisen yleisyys on kansallinen tragediamme. Äärimmillään se johtaa kouluampumisiin ja muihin vakaviin väkivallan tekoihin. Monet koulukiusatut kärsivät vielä vuosienkin jälkeen mielenterveys- ja päihdeongelmista. Koulukiusaaminen aiheuttaa aina inhimillistä kärsimystä, ja siksi sen lopettamisen tulee olla meidän kaikkien asia.
Meidän jokaisen aikuisen – opettajan, vanhemman, ohikulkijan, pitää puuttua kiusaamiseen ja häirintään. Kouluilla on myös lastensuojelulain mukainen velvollisuus tehdä viipymättä ilmoitus poliisille, kun heillä on syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu henkeen tai terveyteen kohdistuva rikoksena rangaistavaksi säädetty teko. Koulurauha kuuluu jokaiselle.
Toivon, että tämä lukuvuosi tuo mukanaan paljon oppimisen ja kasvun hetkiä sekä mukavia kokemuksia jokaiselle oppijalle luokkakavereiden ja opettajien kanssa. Muistakaa myös se, että jokainen oppilas ja opettaja on kouluyhteisön tärkeä osa. Jokaisen teidän panoksellanne on merkitystä. Pitäkää huolta toisistanne ja vaalikaa yhteisöllisyyttä. Nuoret, jos huomaatte kiusaamista tai ongelmia, kertokaa niistä rohkeasti aikuisille, jotta he voivat puuttua tilanteeseen.
Jokainen meistä ansaitsee tulla kohdelluksi arvostavasti ja tuntea olonsa turvalliseksi niin koulussa kuin työpaikalla. Toivon, että jokainen saa aloittaa uuden kouluvuoden rauhassa ystäviä rinnallaan vaikeissa hetkissä ja että saavutatte tavoitteenne.
Oppimisintoa ja menestyksellistä lukuvuotta toivottaen
Pihla Keto-Huovinen
Kansanedustaja
Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtaja