24.05.2016
Kehitysyhteistyömäärärahoista on kuluneella vaalikaudella vaikean taloustilanteen vuoksi leikattu yli 300 miljoonaa euroa. Leikkausten jälkeen käytettävissä olevien määrärahojen kohdentamista on mietittävä entistä tarkemmin vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta.
Tyttöjen koulutus on keskeisellä sijalla eduskunnan huhtikuussa 2016 hyväksymässä Suomen uudessa kehityspoliittisessa selonteossa. Siinä huomioidaan erityisesti kaksi painopistealuetta. Ensinnäkin naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamiseksi tavoitteena on naisten ja tyttöjen parempi koulutustaso ja ammattitaito. Toiseksi koulutusta ja opetusta kehitetään myös osana julkisen hallinnon toimintakyvyn parantamista.
Tyttöjen ja naisten koulutuksen on pitkään tiedetty olevan avain köyhyyden torjumisessa, hyvinvoinnin lisäämisessä ja väestönkasvun hillitsemisessä. Siitä huolimatta lähes kaksi kolmasosaa maailman lukutaidottomista on naisia. Monesti tyttöjen aloitettukin koulutie keskeytyy lapsiavioliiton tai seksuaalisen väkivallan seurauksena. Mitä koulutetumpia tytöt ovat, sitä myöhemmin he yleensä solmivat avioliiton ja sitä vähemmän hankkivat lapsia. Koulutuksen avulla vahvistetaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa sekä erityisesti naisten mahdollisuuksia päättää itse omasta elämästään ja ottaa osaa yhteiskunnan päätöksentekoon.
Kestävyyden ja tuloksellisuuden näkökulmasta Suomen kehitysyhteistyön on oltava kasvavassa määrin koulutuksessa ja suomalaisen koulutusosaamisen viennissä kehittyviin maihin. Rahoituspanoksen lisäksi Suomi voi tukea kehitysmaiden opetustoimen vahvistumista hyödyntäen suomalaisen koulutusjärjestelmän menestystekijöitä, kuten opettajankoulutusta ja koulutusjärjestelmän laatua. Suomalainen koulujärjestelmä ja opettajankoulutus ovat maailman huippuluokkaa, minkä vuoksi opetusalan ammattilaiset tulee ottaa nykyistä vahvemmin osaksi suomalaista kehitysyhteistyötä. Erityisen tärkeää koulutuksen ja sen saavutettavuuden parantamisessa maailmanlaajuisesti on panostaminen laadukkaaseen opettajankoulutukseen, jossa suomalaiset ovat maailman kärkeä.
Vaikka kehitysyhteistyövaroilla tehtävät koulutushankkeet eivät olekaan varsinaista vientiä, ne tarjoavat kansainvälisiä referenssejä suomalaisille toimijoille. Tämä on merkittävää, kun osallistutaan kansainvälisiin tarjouskilpailuihin. Avuksi koulutusviennissä ovat myös kehitysyhteistyövaroin rahoitetut yksityisen sektorin rahoitusinstrumentit.
Tyttöjen koulutus parantaa koko yhteisön hyvinvointia ja lopulta koko maailmaa. Koulutusviennin ja suomalaisen osaamisen avulla voimme torjua köyhyyttä ja edistää tasa-arvoa.
Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto on esittänyt, että suomalaisen kehitysyhteistyön painopisteen pitää olla kasvavassa määrin koulutuksessa ja suomalaisen koulutusosaamisen viennissä opetusalan ammattilaistemme osaamista hyödyntäen.
Sofia Vikman
kansanedustaja
Kokoomusnaisten puheenjohtaja
