19.05.2020
Koronan jälkeinen Suomi tulee rakentaa kestävästi. Todellinen kestävä kehitys edellyttää, että uudelleenrakentamisessa huomioidaan taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen vastuu.
Kokoomusnaiset ovat julkaisseet kahdessa edellisessä blogisarjan osassa puheenjohtajan näkemyksiä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän Suomen uudelleenrakennuksesta. Tässä sarjan kolmannessa osassa käsitellään ympäristö- ja ilmastovastuuta.
Suomen uudelleenrakentaminen kriisin jälkeen voidaan nähdä mahdollisuutena tehdä asioita paremmin, kestävämmin ja järkevämmin. Päästöjen vähentäminen on mahdollista toteuttaa siten, että talous kasvaa kestävältä pohjalta eikä suomalaisten arki muutu hankalammaksi. Hyvää, mielekästä ja tasapainoista elämää tulee voida elää myös tulevaisuudessa, vaikka ilmastonmuutoksen torjunta huomioidaan jatkossa kaikessa päätöksenteossa.
On ainoastaan fiksua tehdä tulevia päätöksiä siten, että niillä edistetään ympäristön ja ilmaston kannalta kestävää tulevaisuutta. Tämä on Kokoomukselle luontevaa siksikin, että ekologisesti kestävät ratkaisut ovat pitkällä tähtäimellä ainoa taloudellisesti vastuullinen linja. Kaikkein kalleimmin joudumme tulevaisuudessa maksamaan siitä, jos emme uudelleenrakentamisessa huomioi riittävällä tavalla ympäristöä ja ilmastoa.
Ilmasto- ja ympäristökysymyksissä keskeistä on pitkäjänteisyys. Päätösten tulee kantaa yli hallituskausien, antaa ohjenuora yrityksille ja kotitalouksille investointipäätöksissä ja luoda uskoa sekä turvaa tuleville sukupolville. Ainoastaan näin suomalaiset voivat luottaa maamme menestykseen myös tulevaisuudessa.
Suomi tulee tarvitsemaan koronapandemian jälkeisestä talousahdingosta nousemiseksi uusia, vaikuttavia investointeja. Kun investointeja tehdään, tulee ne toteuttaa ympäristön ja ilmaston kannalta vastuullisesti. Nopeat raideyhteydet, puhdas energia sekä tuotekehitys ja innovaatiot luovat ekologisen kestävyyden pohjan Suomessa. Lisäksi kiertotalous sisältää miljardin edestä potentiaalia, joka Suomen tulee hyödyntää. Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen Kokoomuksen lanseeraaman sinivihreän verouudistuksen mukaisesti.
Suomi omaa tarvittavan osaamisen, teknologian ja resurssit, jotta kestävään kehitykseen nojaava koko Euroopan laajuinen vihreä siirtymä voidaan kääntää Suomen kilpailueduksi. Suomi pystyy vastaamaan ympäristöteknologioiden jatkuvasti kasvavaan kysyntään ympäri maailmaa. Juuri nyt tarvitaan tukea tutkimukseen, tuotekehitykseen ja uusille innovaatioille niin yliopistoissa ja korkeakouluissakin kuin yritysmaailmassa.
Kotimaisen elvytyspaketin lisäksi uudelleenrakennusprojektissa tulee tukea suomalaisia toimijoita EU:n hankerahoituksen maksimaalisessa hyödyntämisessä. Meillä olisi tarvetta oman hankekehittämön perustamiselle monen muun maan tapaan. Kestävän kehityksen hankekehittämö auttaisi kokoamaan innovaatioita yhteen ja arvioisi sekä ohjeistaisi hankkeissa siten, että niistä muodostuisi teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä. Yksityisen rahoituksen taakseen saanut ja liiketoiminnallisesti järkevä hanke olisi kilpailukykyinen saamaan taakseen rahoitusta myös esimerkiksi EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Näin Suomen uudelleenrakennus saisi lisätukea EU:sta.
Ilmastoon ja ympäristöön liittyvät haasteet eivät tunne valtiorajoja. Suomen onkin oltava vahva vaikuttaja kansainvälisillä kentillä. Kun näytämme vaikuttavalla ilmasto- ja ympäristöpolitiikalla esimerkkiä, voimme uskottavast edellyttää myös muita tekemään osansa globaalien ekologisten ongelmien torjunnassa. Euroopan unionissa Suomen tulisi edistää esimerkiksi päästökaupan vahvistamista sekä hiilitullien valmistelua. Näin luotaisiin painetta tuontimaille kestävämpien toimintatapojen käyttöönottamiseksi ja poistettaisiin epäreilua kilpailuetua vastuuttomalta toiminnalta.
