29.04.2020
Koronavirus muuttaa yhteiskuntaamme pysyvästi. Voimme kuitenkin itse vaikuttaa siihen, miten muutokseen suhtaudumme. Edessä on väistämättä vaikeat ajat, taloudellista ahdinkoa ja inhimillistä huolta, mutta koko ajan menemme kuitenkin kohti parempia aikoja. Uudelleenrakentaminen on mahdollisuus myös tehdä asioita uudella tavalla, järkevämmin.
Koko ajan nähtävillä on pilkahduksia siitä, että tästäkin selvitään. Viimeistään nyt tulee tehdä perustavanlaatuisia valintoja sen suhteen, mille pohjalle Suomea aletaan kriisin jälkeen rakentaa.
Kestävän kehityksen uudelleenrakentaminen edellyttää konkreettisia keinoja, joilla:
– luodaan talouskasvua vastuullisesti samalla päästöjä vähentäen,
– panostetaan aikaisempaa vahvemmin ennaltaehkäiseviin palveluihin ja mahdollisuuksien tasa-arvoon sekä
– huolehditaan yhteisestä luonnosta.
Kokoomusnaiset julkaisee puheenjohtajan kolmiosaisen blogisarjan, jossa käsitellään Suomen tulevaisuuden suuntaa kestävän kehityksen kolmesta näkökulmasta: taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta. Tässä sarjan ensimmäisessä kirjoituksessa keskitytään uudelleenrakentamisen taloudelliseen näkökulmaan.
Koronakriisin ja viruksen leviämisen ehkäisemiseksi säädettyjen rajoitusten vaikutukset tulevat näkymään taloudessamme vielä vuosia sen jälkeen, kun akuutista terveyskriisistä on päästy ylitse. Suomi on aikaisemminkin kohdannut taantumaa ja syviä lamoja, mutta koronan aiheuttama talouden kuoppa poikkeaa aikaisemmista talouskriiseistä. 1990-luvulla lama konkretisoitui korkeaan korkotasoon, joka kaatoi kotitalouksia, vei yrityksiä konkurssiin ja aiheutti pankeille luottotappioita. 2008 alkanut finanssikriisi taas oli nimenomaan pankki- ja rahoituskriisi, jonka taustalla vaikutti etenkin holtiton asuntolainoitus Yhdysvalloissa.
Koronan aiheuttama talouskriisi poikkeaa molemmista esimerkeistä. Tällä hetkellä romahtavat niin kysyntä kuin tarjonta. Korkotaso on jo valmiiksi matala, eikä finanssipoliittista liikkumavaraa oikein ole. Aikaisemmista taantumista poiketen koronakriisi kohdistuu erityisesti palvelualan yrityksiin.
Nämä lähtökohdat huomioiden koronakriisin jälkeinen uudelleenrakennus tulee toteuttaa taloudellista vastuuta noudattaen. Taloudellinen vastuu konkretisoituu nyt yritysten pelastamisena ja työpaikkojen turvaamisena. Hädässä olevissa yrityksissä ongelmana on kassavaje, jonka johdosta yritykset tarvitsevat merkittäviä suoria tukia selvitäkseen kriisin yli. Tukimuotojen tulee olla yksinkertaisia, selkeitä ja läpinäkyviä. Edelleen moni konkurssiuhan alla sinnittelevä yritys on epätietoinen siitä, mitä tukia on mahdollisesti saamassa. Toisaalta työpaikoilla tarvitaan myös paljon joustoja. Jo pitkään ennen kriisiä tiedossa olleet rakenteelliset uudistukset tulee toteuttaa.
Ennen kriisiä löysä rahankäyttö ei ollut perusteltua. Nyt kriisin myötä on aika vahvalle elvytykselle, vaikka merkittävällä velkarahalla. Talouspolitiikan keskiössä tulee olla tavoite siitä, että kriisin aiheuttamasta kuopasta noustaan kestävällä tavalla. Tarvitaan ison mittaluokan investointeja tulevaisuuteen. Kokoomuksen jo ennen kriisiä esittämät investointikohteet ovat ajankohtaisia edelleen: miljardeja esimerkiksi koulutukseen ja nopeisiin raideyhteyksiin. Ne ovat todellisia tulevaisuusinvestointeja.
Kestävän kasvun edellytys on, että päästöt vähenevät samalla kun talous kasvaa. Suomi omaa tarvittavan teknologian sekä resurssit, jotta kestävään kehitykseen nojaava koko Euroopan laajuinen vihreä siirtymä voidaan kääntää Suomen kilpailueduksi.
Kestävä taloudellinen kasvu on vain yksi osa-alue Suomen uudelleenrakentamisessa. Lisäksi meidän tulee ottaa huomioon sosiaalinen ja ekologinen kehitys. Uudelleenrakentamisen sosiaalista näkökulmaa avataan tarkemmin blogisarjan toisessa osassa.
Saara-Sofia Sirén
kansanedustaja
Kokoomusnaisten puheenjohtaja
