06.05.2022
Tulevien hyvinvointialueiden sote-palvelujen järjestämisessä, ”kustannusten kasvun”- hillitseminen tulisi olla erityisen keskeisessä roolissa. Tämä ns. hillitseminen ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa palveluiden laadun ja saatavuuden parantamisen kanssa.
Kaikkien tulevien aluevaltuutettujen tärkeänä vastuuna tulee olla se, että sote- kustannukset eivät ns. karkaa käsistä. Suomen väestön ikääntyessä, hoivan tarve kasvaa sekä samanaikaisesti, työllisten määrä vähenee. Järkevä julkisen talouden kestävyys edellyttää näin palvelujen tarkempaa kustannusten seurantaa ja kontrollointia. Palvelut tulee myös tuottaa laadukkaasti sekä kustannustehokkaasti, jolloin niukat resurssit riittävät kaikille palveluja tarvitseville.
Siksi päätöksenteossa on hyvä olla päättäjiä, jotka kykenevät uudistamaan sekä monipuolistamaan nykyisiä toimintatapoja. Rajallisella rahamäärällä on saatava aikaiseksi enemmän ja tehokkaasti. Yhtälö on haastava, muttei kuitenkaan mahdoton. On vain pystyttävä huolehtimaan vastuullisesta taloudenpidosta sekä velkaantumisesta.
Tarkemmin jäljittämällä ja laskemalla hyvinvointialueiden sote-kustannukset, voidaan ottaa käyttöön sekä parhaimmat että tehokkaimmat toimintamallit. Tärkeää on saada julkisiinkin kustannuksiin läpinäkyvyyttä sekä avoimuutta. Näin päättäjillä on helpompi, tarkempi mahdollisuus arvioida sekä vertailla oman alueen julkisia toimijoita ja yksityisiä palveluntuottajia toisiinsa, että järkevästi tuotteistaa ja kilpailuttaa palvelukokonaisuuksia potilaiden hyödyksi.
Selkeä ja tarkempi kustannusten läpinäkyvyys tuo esille myös sen, missä asioissa oman alueen julkinen toimija on tehokkaampi tai tehottomampi kuin muut vastaavat toimijat. Tarvitaan vertailua, jotta opitaan näkemään, miksi ja miten jossakin muualla voidaan tehdä samat tehtävät laadukkaasti ja pienemmillä kustannuksilla.
Jotta kustannusrakenteita voitaisiin jatkossa laskea ja selvittää tarkemmin, pitäisi pystyä vertaamaan tietyn palvelun tai palvelukokonaisuuden tuotannon kustannuksia tarkemmin kustannuspaikka- ja lajikohtaisesti. Valitettavasti julkiset tilinpäätöstiedot eivät tällä hetkellä kuitenkaan avaa oikeaa kustannusrakennetta, koska kustannuksia on käsitelty vain koko organisaation tasolla.
Tämän lisäksi hyvinvointialueiden tulee jatkossa myös toimia tehokkaammin ns. monituottajamallilla, jossa ei ole merkitystä sillä, tuottaako palvelut hyvinvointialue, yritys tai yrittäjä tai sote-alan järjestö. Tehokas sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu, saatavuus ja kustannustehokkuus saavutetaan hyvinvointialueen, yritysten ja järjestöjen saumattomalla yhteistyöllä. Vain aidolla valinnan vapaudella, voidaan monipuolistaa paikkakunnan palvelutuotantoa, kirittää kilpailua sekä lisätä palvelujen laatua ja näin pitää kustannukset kurissa.
Tärkeänä hyvinvoinnin tavoitteena tulisi olla se, että jokaisella ”eurolla” saadaan mahdollisimman paljon hyviä terveyshyötyjä!
Kristine Myller
Kokoomusnaisten liittohallituksen jäsen
