05.05.2023
Kevään vaalipuheissa keskusteltiin paljon valtion velkaantumisesta sekä lisävelan ottamisen tai velan lyhentämisen määristä eri puolueiden kesken. Lisävelan ottamista perusteltiin jopa sillä, että vertaamalla korkomenoja bkt:hen, lisävelka on ”vaihtoehto”, jos vain talous kasvaa.
Tosiasia on kuitenkin se, että valtio velkaantuu lisää, kun valtiontalous on alijäämäinen, eli menot ovat tuloja suuremmat. Julkinen velka mahdollistaa pitkän aikavälin investoinnit ja finanssipolitiikan liikkumavaran haastavissa suhdanteissa. Julkisen sektorin velkaantumista vertaillaan kansainvälisesti aina suhteessa maan BKT:een.
Suomen valtion velka Suomen väkiluvulla laskettuna on tällä hetkellä jo 25 868 euroa henkeä kohden ja velka suhteessa bkt on noin 52 % . Velkaa on tällä hetkellä 145,8 mrd euroa, kun se vielä vuoden 2019 lopussa oli 106,4 miljardia euroa. Valtionvelan määrä on kasvanut kovaa vauhtia edellisen hallituskauden aikana jopa 37 %, joka on nyt jäämässä tuleville sukupolville maksettavaksi sekä heikentää tulevien sukupolvien elintasoa. Velka aiheuttaa aina veronkiristyspaineen, koska tämän päivän velka on aina myös huomisen veronkorotus.
Lisävelka nostaa aina myös korkomenoja eli lisää entisestään valtion alijäämää. Valtion velan korkomenoiksi arvioidaan jopa nyt noin 2,4 mrd. euroa, mikä on vajaat 2 mrd. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna ja tulevissa ennusteissakin, korkomenot jatkavat rajua nousuaan myös lähivuosina.
Velka heikentää myös valtion mahdollisuuksia vastata erilaisiin yllättäviin kriiseihin sekä kaventaa talouspolitiikan liikkumavaraa. Valtiolla pitäisi aina olla myös riittävästi ”puskuria” vastata yllättäviin epävarmuustekijöihin. Holtiton velanotto vähentää yleistä luottamusta Suomen talouteen, mikä heijastuu esimerkiksi yksityiseen korkotasoon, alhaiseen luottoluokitukseen ja yleiseen investointihalukkuuteen.
Tulee myös huomioida ja muistaa, että Suomen valtion velkaa ja kansantaloutta uhkaa myös ikärakenteemme. Tulevaisuudessa Suomessa ei ole riittävästi veronmaksajia, jotka lyhentäisivät valtionvelkaa tai lisäisi riittävästi talouden kasvua. Meillä on ja tulee olemaan ilman nopeita muutoksia ns. rakenteellinen ongelma, joka muistuttaa jo Italiaa samanlaisella väestörakenteella. Puhutaan myös ns. kestävyysvajeesta, jossa julkinen talous velkaantuu, menot kasvavat, kun väki vanhenee.
Tässä kohtaa Suomen velka tulee ottaa ns. kontrolliin. Yhtälö on tässä hyvin yksinkertainen, menot pitää painaa tulojen tasolle tärkeysjärjestykseen eli menoja tulee vähentää ja järkeistää, talouskasvua tulee mahdollistaa sekä valtion velkasuhdetta pienentää entisestään.
Veronkiristyksiä näiden lisätulojen keräämiseksi ei ole järkevää tehdä, koska Suomessa on jo nyt hyvin korkea veroaste. Lisäksi veronkorotukset heikentävät talouden kasvua ja laskevat suorituskykyä. Kun voimakkaampaa talouskasvua saadaan aikaiseksi, sen helpommaksi tulee velkahaasteen ratkaisukin. Talouskasvun vauhdittaminen on järkevää, mutta sekään ei tapahdu ilman rohkeita uudistuksia. Nopea kasvu ei mitenkään onnistu siten, että julkiset menot voitaisiin säilyttää täysin nykyisellään. Historiassa on myös valitettavia esimerkkejä velkakriisiin ajautuneista valtioista kuten Kreikka, Latvia tai Argentiina.
Suomen tulee jatkossakin pystyä turvaamaan kansalaisten tärkeät palvelut sekä huolehtimaan niistä, jotka eivät siihen pysty. On oikea aika, ottaa vastuuta kaikista sukupolvista, myös tulevista!
Kristine Myller
Kokoomusnaisten liittohallituksen jäsen
Kaakkois-Suomen Kokoomusnaisten piirin puheenjohtaja
Imatran Kokoomusnaisten puheenjohtaja
