16.10.2014
Valitettavan usein oikeuskäsittelyyn päätyvissä huoltoriidoissa on enemmän kyse vanhempien välisestä riitelystä kuin lapsen edusta. Pitkittynyt vanhempien välinen riitely vaikuttaa lapsen kehitykseen ja heijastuu mahdollisesti myös lapsen myöhempään tunne-elämään. Pitkittyneet huoltoriidat ja oikeuskäsittelyt, jopa vuosia kestävät, ovat raskaita ja vaikuttavat lapseen usein negatiivisesti. Kuitenkin oikeuskäsittely on vaihtoehtona, jos vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen ja ero on riitainen. Huoltoriidoissa tulisi pyrkiä tunnistamaan toisen vanhemman perättömät väitteet tai vihjailut sekä yritys vieraannuttaa lapsi toisesta vanhemmasta. Vanhemmat keskittyvät usein myös liikaa siihen, kumpi vanhemmista maksaa enemmän lapsen menoja. Vanhemmilla on lakiin perustuva velvollisuus elättää lastaan ja eron jälkeen ns. etävanhemmalla yleensä euromääräisen elatusavun muodossa.
Huoltoriitojen määrät lisääntyivät voimakkaasti vuosina 1995-2005. Vuoden 2005 jälkeen määrät ovat vaihtelevasti pysyneet samoina tai hieman jopa laskeneet. Huoltoriitojen luonne on vuosien aikana myös monimutkaistuneet monikulttuurisuuden, uusien huoltoriitojen ”trendien” (narsismi, vuoroasuminen, vieraannuttaminen) , tasa-arvon ja isyyden roolin vahvistumisen johdosta.
Vuoden 2011 tilastojen mukaan n. 90 % vanhemmista tekee huolto- ja elatussopimuksen sosiaalitoimistossa ja tuomioistuimissa käsitellään n. 9-10 % kaikista huolto- ja tapaamisoikeuksista. Tuomioistuimiin tulevista huoltoriidoista riitautuu vain 4-5 % ja riitautuneista asioista vanhemmat sopivat 49 %. Lisäksi vanhemmat tekevät osasovintoja oikeuskäsittelyn aikana. Oikeudenkäynti kestää tuomioistuimissa yleensä n. 8 kuukautta ja ylikin käsittelyn monivaiheisuuden vuoksi. Tuomioistuinsovittelu yleistyy koko ajan, vuonna 2014 sovitteluun meni noin 1000 asiaa. (Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia)
Kaikissa huoltoriidoissa pyritään ensisijaisesti aina sovintoon. Jos vanhemmilla on erimielisyyksiä siitä, miten lapsen huolto olisi järjestettävä ja he eivät itse pääse asiassa sovintoon, on mahdollista pyytää käräjäoikeudelta sovittelua. Tuomioistuinsovittelu lapsen huoltoriidoissa on ollut käytössä tuomioistuimissa huhtikuusta 2014 alkaen. Sitä ennen sovittelua kokeiltiin muutamissa tuomioistuimissa vuodesta 2011 alkaen. Sovittelua voi pyytää itse tuomioistuimeen toimitettavalla sovitteluhakemuksella tai tuomioistuimessa huoltoriitaa käsittelevä tuomari voi osapuolten suostumuksella siirtää asian sovitteluun. Sovittelussa tuomarin apuna toimii psykologi tai sosiaalityöntekijä eli kyse on asiantuntija-avusteisesta sovittelusta. Sovittelusta saadut tulokset ovat erinomaisia. Suurimassa osassa huoltoriidoissa päästään sovittelun avulla sovintoon ja riidan ratkaisut nopeutuvat. Sovittelu kestää yleensä 2,5 kuukautta, joka on oikeudenkäyntiä huomattavasti nopeampi tie ratkaista vanhempien välisiä erimielisyyksiä. Myös lapsen asemaa voidaan parantaa oikeudenkäytössä sovittelun avulla.
Sovittelulla on monia hyviä vaikutuksia. Vanhempien väliset erimielisyydet eivät pitkity ja siten vaikuta vahingollisesti lapsen kehitykseen. Vanhempien sovinto on hyväksi lapsen hyvinvoinnille ja turvaa lapsen yhteydenpidon molempiin vanhempiin yleensä paremmin kuin tuomioistuimen ratkaisu. On myös todettu, että sovittelu edistää toimivaa yhteistyövanhemmuutta. Lisäksi raskailta oikeudenkäynneiltä vältytään ja tuomioistuimen sekä sosiaalitoimen voimavaroja säästetään. Myös oikeudenkäyntikulujen ja oikeusavun kustannuksien määrät pienenevät, kun lakimiesavustajien työt vähenevät.
Wilhelmiina Kukkamo
Pohjanmaan Kokoomusnaisten puheenjohtaja
Kokoomuksen Naisten liittohallituksen jäsen
