04.03.2022
Hyvinvointialueiden uudet aluevaltuutetut ovat aloittaneet tärkeän työnsä sote-mallin jalkauttamiseksi käytäntöön. Heidän tehtävänsä on laatia palvelustrategia ja koordinoida toimiva palveluverkosto omille hyvinvointialueilleen.
Me emme saa enää tyytyä alituisiin hoitojonoihin. Nyt on myös aika purkaa korona-ajan entisestään kasvattamat hoitojonot. Kukaan ei parane jonossa, moni kylläkin kuolee. Myös kuntoutusvelka, jota syntyi koronan kourissa mm. ihmisten liikkumattomuuden vuoksi, on nyt maksettava.
Aluevaltuutettujen tehtävänä on luoda nopeat ja oikea-aikaiset hoitopolut ja sujuvat palveluprosessit. Nopeasti hoitoon ja takaisin elämään on hyvä motto sote-uudistuksen onnistumiselle. Se vähentää inhimillistä kärsimystä sekä vaivojen kroonistumista ja on samalla myös kustannustehokas malli.
Hoitojonojen ja kuntoutusvelan tuomat haasteet ovat ratkaistavissa ottamalla palvelusetelit tehokkaaseen käyttöön. Palveluseteleiden hyödyntäminen on kirjattava hyvinvointialueiden palvelustrategioihin. Kaikki tarjolla olevat laadukkaat sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat resurssit on hyödynnettävä. Suomessa on 18.000 sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaa yritystä ja niissä noin 88.000 työntekijää valmiina tuottamaan laadukkaita ja kustannustehokkaita lähipalveluja.
Koska taloudelliset resurssit ovat aina rajalliset, palvelut on järjestettävä kustannustehokkaasti. On huolehdittava siitä, että aluevaltuutetuilla on ymmärrys palveluseteleiden käyttömahdollisuuksista sekä tieto siitä, mitä sote-palveluja tuottavia yrityksiä omalla hyvinvointialueella on ja mikä näiden yritysten palvelutarjonta on. Tämä on edellytys sujuvien palveluprosessien luomiseksi.
Sote-uudistuksen onnistumiseksi aluevaltuutettujen on huolehdittava siitä, että julkinen järjestäjätaho ja yksityiset palveluntuottajat tekevät entistä kiinteämpää yhteistyötä hoitojonojen purkamiseksi ja nopeasti hoitoon pääsemiseksi. Kun tavoite on yhteinen, keinot kyllä keksitään.
Leila Salonen
Kokoomusnaisten liittohallituksen jäsen
