29.03.2022
Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt jo yli kuukauden. Maassa, jonka kanssa jaamme 1300 kilometriä yhteistä rajaa, on aggressiivinen, julma ja kansainvälisestä oikeudesta piittaamaton johtaja, joka tavoittelee menetettyä valtaa. Ukrainalaiset ovat urheasti näyttäneet voimansa ja tahtonsa taistella itsenäisyyden ja läntisen arvomaailman puolesta.
Putin on tehnyt Venäjästä lännen hyljeksimän valtion, jonka kanssa ei tehdä yhteistyötä. EU ja Yhdysvallat ovat hämmästyttävän yhtenäisinä asettaneet massiiviset pakotteet Venäjän toimia vastaan. Vastaavan laajuisia pakotteita on aiemmin asetettu vain Pohjois-Korealle. Pakotteet tuhoavat Venäjän talouden sekä maan kehityksen ja se on niiden tarkoituskin. Kovinta hintaa sodasta maksaa kuitenkin Ukraina ja Ukrainan kansalaiset. Pakotteet ovat lännen keino, rajallisen puolustusmateriaalisen tuen lisäksi, tukea Ukrainaa.
Pakotteet sattuvat, mutta tuki on yhtenäinen
Sodan vaikutukset tuntuvat myös lännessä ja yrityksissä. Suomessa on 2000 yritystä, jotka ovat käyneet kauppaa tai joilla on tuotantoa Venäjällä. Yrityksissä muuttuneeseen tilanteeseen on reagoitu nopeasti ja laajasti ja kaupankäynti on pääosin keskeytetty. Vienti ja tuonti ovat käyneet mahdottomiksi joko vientikieltojen, maksuliikenteen vaikeutumisen tai mainehaittojen vuoksi. Monet yritykset näkevät arvojensa ja vastuullisuusperiaatteidensa olevan ristiriidassa aggressiivista hyökkäyssotaa käyvän maan kanssa. Irtautuminen Venäjän kaupasta ei kuitenkaan kaikille yrityksille ole helppoa. Seuraukset yrityksille Venäjän vastatoimien vuoksi voivat olla vakavia. Yritykset tukevat pakotteita, vaikka ne sattuvat. Yhtenäisen lännen asettamissa pakotteissa on vahvasti kyse Suomen turvallisuudesta ja turvallisuuspoliittisesta asemasta jatkossa.
Sodan vaikutukset tuntuvat myös muissa kuin Venäjän kauppaa tekevissä yrityksissä mm häiriöinä tuotanto- ja toimitusketjuissa. Raaka-aineiden ja energian hinnat nousevat Putinin sotatoimien vuoksi eri puolilla maailmaa. Keskuskauppakamarin vientijohtajakyselyssä suomalaiset yritykset arvioivat aiemmin positiivisten vientinäkymien sumentuvan. Positiivista on kuitenkin se, että suomalaiset yritykset ovat vähentäneet reippaasti Venäjä-riippuvuuttaan vuosien aikana. Vain harvalukuiselle joukolle suomalaisia yrityksiä Venäjä on ollut yksi päämarkkina-alueista.
Entiseen ei ole paluuta
Sodan vaikutukset ulottuvat laajemmin geopolitiikkaan. Kauppapolitiikka on kovassa muutoksessa ja entiseen ei ole paluuta. Kansainvälisen kaupan vapautuminen on saanut pahoja iskuja ja blokkiutuminen kasvaa. Vastakkain ovat demokratiaa ja kansainvälistä järjestystä kunnioittavat läntiset valtiot ja autoritääriset, ihmisoikeuksia polkevat valtiot. Tähän joukkoon on luettavissa niitä valtioita, jotka eivät ole tuominneet Venäjän sotatoimia, kuten Kiina, Intia. Monella maalla on myös taloudellisia, sotilaallisia intressejä tai raaka-ainekytköksiä Venäjään, joita ei haluta riskeerata.
Kiina voisi olla ratkaisevassa roolissa sodan jatkon kannalta. Kiina tasapainoilee edelleen Venäjän ja lännen välissä ja laskee omia sodan ja pakotteiden aiheuttamia taloudellisia etujaan. Kiinaa ja Venäjää yhdistää strateginen kumppanuus, Yhdysvaltain vastustaminen sekä maiden johtajien ylistämä keskinäinen ystävyys. Lännen ja Kiinan yhteistyö sodan päättämiseksi näyttää heikolta.
Sodan on kaiken inhimillisyyden nimissä loputtava pian, mutta miten se tapahtuu? Mikä riittää Venäjälle, minkälaisen hinnan Ukraina joutuu maksamaan? Varmaa on, että kaupankäynti Venäjän kanssa ei jatku vuosikymmeniin. Vallan ja politiikan pitää Venäjällä vaihtua. Luottamus on mennyttä ja monet yritykset sanovatkin jättävänsä Venäjän lopullisesti.
Evakontytär haluaa Natoon
Evakontyttärenä oma suhteeni Venäjään on aina ollut epäluuloinen. Isäni oli kolmevuotias, kun mummini lapsijoukon kanssa pakeni kodistaan Laatokan rannalta ja lähti hakemaan turvaa läntisemmästä Suomesta. Koti löytyi Rauman läheltä. Evakkotarinoita sain lapsuudessani kuulla harvakseltaan, silloin kun niistä ymmärsin kysyä. Sota ja kodin jättäminen rajan toiselle puolelle ja evakkona koetut tapahtumat eivät unohtuneet perheessämme koskaan, mutta niistä puhuttiin vähän. Suru ja tuska kuitenkin välittyi meihin lapsiin ja siitä syystä en ole koskaan ollut sinisilmäinen Venäjää kohtaan.
Maantiede ei muutu, siksi Suomen on erityisen tärkeää varmistaa oma turvallisuutensa sotaisan Putinin naapurissa. Lasteni ja lastenlasteni vuoksi toivon, että Suomen jäsenyys puolustusliitto Natossa toteutuu pian. Myös suomalainen elinkeinoelämä tukee vahvasti Suomen Nato-jäsenyyttä.
Lenita Toivakka
Johtaja, kansainväliset asiat, Keskuskauppakamari
Kokoomusnaisten kunniajäsen
