29.06.2023
Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 29.6.2023
—–
Suomessa on Euroopan unionin jäsenvaltioista toiseksi eniten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Myös naissurmien määrä on Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Joka kolmas suomalainen nainen kokee elämänsä aikana lähisuhteessa väkivaltaa, ja lähes aina tekijänä on nykyinen tai entinen kumppani.
Lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltämistä ovat Suomelta jo pitkään vaatineet YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) ja Euroopan neuvoston Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoa valvovat komiteat sekä suomalaiset naisjärjestöt.
Sovitteluun ohjaaminen on antanut viestin, että lähisuhteessa tapahtuva väkivalta ei ole luonteeltaan vakavaa, eikä siitä tarvitse kantaa rikosoikeudellista vastuuta. Sovittelussa naisiin kohdistuva, usein myös toistuva väkivalta, on kuitattu anteeksipyynnöllä.
Äskettäin julkistetussa hallitusohjelmassa Suomi sitoutuu pääsääntöisesti estämään sovittelun käytön lähisuhdeväkivaltatapauksissa. Tämä on tärkeä ja välttämätön edistysaskel naisiin kohdistuvan väkivallan ja naisten parisuhteessa tapahtuvien surmien estämiseksi. Pääsääntöisyyden on merkittävä, että sovittelua käytetään vain todella poikkeuksellisessa tilanteessa.
Oikeusministeriön sovittelutoimintaa edistävä työryhmä on tänä vuonna julkaisemassaan raportissa linjannut, että sovittelua jatketaan lähisuhdeväkivallan tapauksissa rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain mukaisesti. Tätä on tarkasteltava uudelleen hallitusohjelman mukaisesti. Lähisuhdeväkivallan uhreista on huolehdittava ja naisten turvallisuus taattava. Väkivaltarikokset on pystyttävä estämään myös lähisuhteissa.
