Lukemisen edistäminen voi olla koko Suomen yhteinen tehtävä

Kuusivuotiaan naama meni mutruun, kun kerroin, että tulen hakemaan hänet eskarista vähän normaalia aiemmin. ”Ei ennen kuin lepohetki loppuu”, hän vaati. Kiva satu oli kesken.

Tarinoiden, lorujen ja satujen voima on suuri sukupolvesta toiseen. Harvoin mikään on yhtä aikaa niin hyödyllistä ja hauskaa kuin iltasatujen lukeminen. Siinä kylki kyljessä, unen rajamailla, luodaan perusluottamusta elämään ja vahvan lukutaidon pohja. Yhteiset lukuhetket lujittavat aikuisen ja lapsen välistä suhdetta, rentouttavat, lisäävät mielikuvitusta, sanavarastoa ja aktivoivat aivoja monella tapaa. ”Lukevat lapset luovat ihmeitä”, on Astrid Lindgren sanonut.

Tutkimukset osoittavat, että ääneen lukemisesta hyötyy jo pieni vauva – ehkä jopa sikiö. Jo äitiyspakkauksessa jaetaan ensimmäinen satukirja. Maailman paraskaan peruskoulu ei aina riitä kuromaan sitä eroa, joka syntyy jo ensimmäisinä elinvuosina. Erityisesti heikommista kotitaustoista ponnistavat lapset hyötyvät kovasti laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, jossa saduilla ja lukemisella on iso rooli.

Lukemisen hyödyt ovat kiistattomat. Lukutaito on edellytys sujuvaan elämään, arkeen ja osallistumiseen. Se avaa ovia itsetuntemukseen. Lukutaidosta riippuu vahvasti kaikki uuden oppiminen, se on yhteydessä oppimistuloksiin ja elämässä pärjäämiseen. Lukeminen vahvistaa kykyä tuntea empatiaa ja ymmärtää eri tavalla ajattelevia. Se kasvattaa näköaloja ja yleissivistystä. Lukeva ihminen elää pidempään ja onnellisemman elämän.

Lukutaidon merkitys kasvaa, mutta taso heikkenee. Suomi on yhä yksi maailman parhaiden lukijoiden maista, mutta nuorten oppimisvertailuissa lukutaidon hiipuminen näkyy selvästi. Heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt ja huippulukijoiden määrä vähentynyt. Erityinen huoli on pojista. Joka kymmenes peruskoulun päättävä nuori ei osaa riittävän monipuolisesti lukea voidakseen pärjätä toisen asteen opinnoissa ja elämässä. Viime vuosina onkin alettu kehittää arviointia ja puhua ”osaamistakuusta”, joka kattaisi vahvat perustiedot ja -taidot.

Älypuhelin on helppo ja kiistaton syyllinen lukuharrastuksen hiipumiselle. Viihtyminen voi tuntua vaivattomalta kännykän ja pädin kanssa, ärsykkeet tulevat nopeammin. Aikaa ei kuitenkaan voi pysäyttää eikä kännyköitä kokonaan kieltää, siksi lukemisen edistämisessä on oltava luova.

Käynnistimme viime hallituskaudella kansallisen lukutaitofoorumin, joka kokosi ammattilaiset pohtimaan lukemisen edistämistä uusin keinoin ja laajalla yhteistyöllä. Syntyi Lukuliike, joka on laajalle levinnyt ja saanut hyvän vastaanoton.

Onkin virkistävää, että kerrankin käsillä on aihe, joka ei juuri jaa mielipiteitä. Lukemisen edistäminen koetaan tärkeäksi puoluekannasta riippumatta ja kaikkialla yhteiskunnassamme. Tahto on aika muuttaa toiminnaksi.

Sunnuntaina 8.9. vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää. Sen tarkoituksena on toimia muistuttajana lukutaidon ja koulutuksen merkityksestä kestävän tulevaisuuden mahdollistajana. Silloin jos koskaan on sopiva hetki avata hyvän kirjan kannet.

Satavuotiaan Suomen menestystarina on kertomus lukevasta kansasta. Jotta näin olisi myös tulevaisuudessa, meidän on pidettävä huolta kaiken oppimisen perustasta – vahvasta lukutaidosta ja lukemisen kulttuurista. Unelmoin siitä, että lasten lukemisen edistäminen olisi koko Suomen yhteinen tehtävä. Se alkaa kodeista, mutta kuuluu meille kaikille.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja hämäläinen kansanedustaja.