11.08.2020
Tällä viikolla eletään monessa perheessä innostavia hetkiä, kun tuhannet uudet pienet koululaiset aloittavat koulutaipaleensa. Näin myös meidän perheessämme, kun esikoisemme menee kouluun. Samalla lapsemme pääsee osaksi maailman parhaimmaksi tilastoitua perusopetusta ja saa kasvulle ja kehitykselleen keskeisimmät tiedot ja taidot, kuten luku- ja laskutaidon.
Ennen koulutaipaleen aloitusta perheessämme on useiden muiden suomalaisperheiden tavoin käytetty ahkerasti kirjastopalveluja. Lapset ovat innoissaan päästessään tutustumaan valikoimaan ja valitsemaan omaa mielenkiintoaan ja mielikuvitustaan ruokkivia tarinoita. Kirjojen lukeminen yhdessä on tarjonnut meille mukavaa päivittäistä rauhoittumista – todellista laatuaikaa. Tutkimusten mukaan yhdessä lukiessa lapsen osaaminen kehittyy kuin varkain.
Ekaluokkalaiset ovat koulun alkaessa lähtötilanteessa hyvin eri vaiheessa, erityisesti juuri lukutaitoa ajatellen. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi 6.8.2020 raportin, jossa tarkasteltiin taustatekijöiden, kuten erilaisten varhaiskasvatuspolkujen yhteyttä ekaluokkalaisten osaamisen lähtötasoon. Raportin tulokset liittyvät Karvin elokuussa 2018 toteuttamaan arviointiin, jossa mitattiin 7 770 koulunsa aloittavan ekaluokkalaisen kielellisiä ja matemaattisia taitoja eri puolilla Suomea.
Ekaluokkalaisten osaamisessa on jopa vuosien tasoeroja. Sekä Karvin tutkimustuloksista, että aiempien tutkimuksien tuloksista, nousee selkeästi esille se, että varhaiskasvatus pystyy paikkaamaan tasoeroja lasten taidoissa, erityisesti niiden lasten kohdalla, joille on kasautunut useita matalaa lähtötasoa ennakoivia tekijöitä. Näitä tekijöitä voi olla mm. huoltajien matala koulutustausta, tehostetun tai erityisen tuen päätös, oppimisvaikeudet lähisuvussa tai syntyminen vuoden viimeisinä kuukausina.
Tutkimustulosten mukaan lapsen kehityksen kannalta merkittävä asia on nimenomaan yhdessä lukeminen. Karvin raportissa kerrotaan, että yksittäisistä harrastuksista ja kiinnostuksista vahvimmin yhteydessä osaamiseen oli lukeminen. Lapsen ei tarvinnut itse osata lukea, vaan riitti, että hänelle luettiin säännöllisesti.
Miten voisimme tehdä lukemisesta luonnollisen osan arkea? Tiedämme, että jo vauvat nauttivat loruttelusta ja riimittelystä ja usein näistä saa palkinnoksi valloittavan pienen hymyn. Ei ole määritelty mitään tarkkaa sääntöä siitä, mitä pitäisi lukea tai kuinka pitkään. Se voi olla Aku Ankan sarjakuvalehti, lorukirja tai satukirja, jota luetaan pienissä pätkissä. Tärkeintä on luoda yhteinen mukava hetki turvallisen aikuisen seurassa, totuttaa lapsi kuuntelemaan tarinoita ja sopivassa kehitysvaiheessa ohjata lasta lukemaan myös itse. Lukijana voi toimia myös joku muu kuin oma vanhempi. Isovanhemmat, kummit tai ystävät voivat luoda lukemisesta yhteisen harrastuksen lapsen kanssa, joka otetaan rutiiniksi jokaisella tapaamiskerralla.
Lukuhetken voi toteuttaa toki myös etäyhteyksien avulla, jolloin etäisyyskään ei ole esteenä. Jokainen aikuinen voi myös omalla esimerkillään näyttää mallia lapsille. Eli tartutaan me aikuisetkin puhelimen sijasta kirjaan!
Me Kokoomusnaiset haluamme haastaa kaikki vanhemmat, isovanhemmat, kummit ja ystävät lukemaan lapsilleen 15 minuuttia joka päivä. Näin pystymme tulemaan kehitystä ja viettämään ihania hetkiä lasten seurassa.
Saara-Sofia
