20.10.2015
Barents on me – kirjoitin tällä otsikolla paikalliseen Pohjolan Sanomiin kesällä 2015. En huomannutkaan, että lauseeni voi lukea sekä englanniksi että suomeksi – ja melkein samalla merkityksellä. Lukijani tulkitsivat otsikkoni omista lähtökohdistaan. Kielet kantavat siis myös subjektiivisia merkityksiä ja niissä on voimaa. Onhan kynää pidetty kautta aikain tärkeimpänä vaikuttajana ja jopa aseena.
Barentsin alue käsittää 4 maata: lännestä lukien Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä. Alue käsittää maa-alueet Barentsinmeren ympärillä ja Pohjoiskalotin.
Meillä Pohjoismaissa Barentsin alue ulottuu etelässä mm. Ruotsin Uumajaan ja Suomen Ouluun ja Kainuuseen. Väkiluku koko alueella on 6 miljoona, joten ei ole kyse marginaalisesta alueesta vaan pikemminkin alueesta, joka tullaan nostamaan Euroopassa agendalle – jos se ei sitä vielä ole.
Miksi Pohjoinen ulottuvuus on tärkeää? Vastaukset löytyvät luonnonvaroista, matkailusta, meitä eittämättä koskettavasta ilmaston lämpenemisestä, tilasta ja rauhasta.
Pohjoisessa on mahdollisuus ja sen on huomannut myös muu Eurooppa. Meidän tulee kuitenkin olla etukenossa tässä asiassa, jotta ”arktinen osaaminen” ei valu esimerkiksi Aasiaan. Näitäkin piirteitä on jo havaittavissa mm. koulutuskentässä. Meidän Suomen korkeakoulut on saatava kipin kapin ottamaan ohjat käsiinsä arktisen osaamisen valjastamisessa alueemme ja koko maailman hyväksi.
Pohjois-Suomi on aina ollut Suomen kansainvälisin maakunta sijaintinsa vuoksi. Meillä on myös paljon käyttämättömiä voimavaroja kuten puhdas luonto, matkailun ja toisaalta kaivosteollisuuden mahdollisuudet, metsät, terästeollisuus ja elämyselinkeinot.
Etäisyyksien hallinta on myös voimavaramme. Se on toisaalta sitä, että osaamme käsitellä pitkiä välimatkoja ja sietää pitkiä matkoja ja aikaa. Toisaalta se on sitä, että olemme edelläkävijöitä digitalisuudessa, virtuaalisuudessa, jota hyödynnämme koulutuksessa ja työssä. Digiloikka on samalla myös pienenevä hiilijalanjälki. Olemme tottuneet etäkokouksiin, etäkoulutuksiin ja etätyöhön ehkä Suomen parhaiten. Siperia on opettanut meitä.
Myös kielitaidon merkitys on noussut arvoon arvaamattomaan viime aikoina täällä Pohjois-Suomessa. Meille on tullut uusi haaste: miten kommunikoida, auttaa, opastaa ja kotouttaa maahamme tulevia ihmisiä, joiden kanssa meillä ei ole yhteistä kieltä? Tulkkipalvelut ja arabian kielen taitajat ovat kiven alla. Maahamme tulee sadoittain turvapaikanhakijoita juuri meidän kautta – ainoan maatien eli Ruotsin kautta Haaparannalta Tornioon ja eteenpäin ympäri Suomen. Tornioon perustettu Suomen ensimmäinen järjestelykeskus hakee vertaistaan maailmalla, ja sitä tullaan katsomaan ja siitä oppimaan kauempaakin Euroopasta.
Kielen kautta ihminen pääsee kulttuuriin ja maan tapoihin ja traditioihin. Olen itse lähdössä Pohjois-Saksaan opettajavaihtoon viikoksi. Ideani opettaa saksalaisille tekniikan yliopisto-opiskelijoille ruotsia meni läpi partnerikoulussamme! Toinen ”kurssini” on Ruotsi-Suomi –yhteistyö pohjoisella rajallamme Tornio-Haparandassa. Odotan mielenkiinnolla tätä työviikkoani ja pidän sitä ensi askeleena omalta kohdaltani ns. koulutusviennissä. Meillä on mitä viedä ja asiakkaita riittää etelässä.
Pohjoinen tulee nostaa agendalla kaikilla foorumeilla. Koko Suomessa. Koko Suomi on pohjoinen ulottuvuus. Barents on me – Barents on meissä ja me.
Raija Lummi
Lapin Kokoomusnaisten pj, Kokoomuksen Naistenliiton liittohallituksen jäsen, Lapin amk:n kielten ja viestinnän lehtori
