10.03.2023
Luonnossa liikkuminen on tullut monelle suomalaiselle läheiseksi tavaksi pitää huolta toimintakyvystään ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Jokamiehenoikeudet ovat kansallisaarteemme luonnossa liikkumiselle. Ulkoilun terveyshyödyt ovat vuosittain miljardiluokkaa. Sillä jo pelkästään liikkumattomuus aiheuttaa yli kolmen miljardin euron vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle, toteaa Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson kirjoituksessaan tuoreessa Latu & Polku -lehdessä. (Suomen Latu ja Polku- lehti, s.
3)
Liikkuessaan luonnossa ihminen voi niin henkisesti, sosiaalisesti kuin fyysisesti paremmin. Seuraavan hallituskauden tärkeä haaste onkin huolehtia paremmista mahdollisuuksista ulkoilla ja virkistäytyä luonnossa. Olemme eläneet useamman vuoden poikkeusaikoja. Vaikka itse koronapandemia onkin toimintaamme rajoittava asia, laukaisi se samalla suuren kiinnostuksen ulkoiluun. Ihmiset löysivät luonnon tarjoaman mahdollisuuden liikkumiseen, jota noina aikoina muuten rajoitettiin. Luonnossa saamme kokea olevamme rajoituksista vapaita. Kävijämäärät useilla kansallis- ja luonnonpuistoilla moninkertaistuivat.
Eki Karlsson toteaa kirjoituksessaan, että Suomi on tutkimusten mukaan EU:n ulkoilevin kansa. Suomalaisista 96 % ulkoilee, ja ulkoilukertoja kertyy vuodessa noin miljardi. Suuret kävijämäärät tuovat myös haasteita huolehtia ja pitää yhteiset ulkoilualueet siisteinä ja turvallisina. Suuret liikkujamäärät lisäävät luontoon kohdistuvaa kuormitusta, joka koostuu esimerkiksi leiriytymisestä, tulenteosta, jätteiden käsittelystä ja yleensä luonnossa kulkemisesta merkityillä reiteillä tai reittien ulkopuolella. Kaikesta liikunnasta kaksi kolmasosaa tapahtuu ulkona.
Suomen Latu edunvalvontajärjestönä onkin esittänyt tulevalle hallitukselle oman, ulkoiluun liittyvän eduskuntavaaliohjelman. Sen tärkeimpänä painopisteenä on uudistaa jo aikansa palvellutta ulkoilulakia vuodelta 1973. Ulkoilulakiin ei ole viimeisen 50 vuoden aikana tehty mitään kokonaisuudistusta. Yhteiskunnalliset muutokset, lisääntynyt tieto ulkoilusta ja luonnonvirkistyskäytöstä ovat merkittäviä syitä, joiden vuoksi lakia tulee uudistaa. Uuteen ulkoilulakiin tulee kirjoittaa uusia tavoitteita ja määritellä käyttäjille keskeisimmät termit ja määräykset luonnossa liikkumiselle. Ulkoilulaki on rinnakkaislaki liikuntalaille, josta voi ottaa mallia uudistamistyössä. Nykyisen hallituksen päättäessä toimintaansa voidaan jälkikäteen ihmetellä, ettei vihreiden poliittinen näkyvyys hallituksessa lisännyt ulkoilulain
uudistamistarpeita! (suomenlatu.fi/vaikuta/vaalit, 4.3.2023).
Erilaisia ulkoilualueita tulee kehittää vastaamaan ihmisten kasvaviin ulkoilu- ja luonnon virkistyskäyttötarpeisiin. Ulkoilun olosuhteiden ylläpitäjiä kuten kuntia, yhdistyksiä, säätiöitä, yrityksiä sekä Metsähallituksen luontopalveluita on tulevaisuudessakin tuettava ja niiden riittävä rahoitus on turvattava. Näin parannetaan ulkoilualueiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Samalla huolehditaan reiteistä ja näiden rakenteista eri puolilla Suomea. (suomenlatu.fi/vaikuta/vaalit, 4.3.2023).
Ulkoilulaki, joka varmasti hieman vieraanakin lakina yleisesti koetaan, odottaa uudistamistyötä. Ympärillämme on ainutkertainen luonto ja sen mahdollisuudet, joista tulee huolehtia. Tavoite ei voi olla vain yhden poliittisen puolueen asia, vaan lain uudistaminen tulee olla yli puoluerajojen oleva tahtotila.
Liikkuminen luonnossa on ollut itselleni mahdollisuus auttaa jaksamaan ja pitämään huolta kunnostani. Sen tunteen ja kokemuksen haluan välittää eteenpäin.
