06.05.2021
Oletko ajatellut, mistä koostuu Sinun sujuva arki ja missä siihen liittyviä päätöksiä tehdään? Kaikissa elämäntilanteissa palvelujen, kaupan ja työpaikkojen ohella oleellista ovat hyvät ja turvalliset liikenneyhteydet. Pääseekö palveluihin liikkumaan kävellen, polkupyörällä, joukkoliikenteellä vai autoillen? Lapsiperheissä sujuvaan arkeen vaikuttaa esimerkiksi lähipalvelut, kuten päiväkoti- ja koulupaikat, leikkipuistot sekä työpaikkojen sijainti ja ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet. Monet näihin liittyvät päätökset tehdään kuntatasolla kaavoituksessa.
Meidän perhe on ollut lähipalveluiden sijainnin suhteen onnellinen, sillä niin päiväkotiin, perheuintiin kuin lähikauppaan on pystynyt lasten kanssa kulkea kävellen, pyörällä tai bussilla, talvisin jopa pulkalla. Samalla lapset tottuvat hahmottamaan lähiympäristöä – se kun on pyörän päältä helpompaa kuin auton takapenkiltä. Kun lapsi oppii liikkumaan lähiympäristössä, hän saa siitä kasvulle ja kehitykselle tärkeitä onnistumisen ja itsenäistymisen tunteita. Nykyään 2. ja 4. luokkalaisille tytöille on luontevaa kulkea kouluun ja lähiharrastuksiin kävellen ja pyöräillen – ja se vapauttaa myös meidän vanhempien resursseja.
Kunnalla on kaavoituksen kautta työkalut, joilla luoda ja rakentaa hyvää, viihtyisää ja turvallista elinympäristöä. Kyse on monista arkisista paikoista kuten pyöräteistä, lähipalveluista, leikki-, koira- tai lähipuistosta, ulkokuntosaleista ja erilaisista yhteisöllisistä paikoista.
Monesti paikat, joissa lapset liikkuvat ja viihtyvät, ovat yhteisöllisiä ja turvallisia meille kaikille. Näillä on merkitystä kuntalaisten kestäviin valintoihin ja arjen liikkumiseen. Liikkumattomuus aiheuttaa miljardien kustannuksia vuosittain. Liikkumisen hyödyt näkyvät laajalti sekä säästyvinä terveysmenoina että ihmisten hyvinvointina.
Meille kokoomuslaisille on tärkeää pakottamisen sijaan luoda kannustimia, on kyse sitten arkiliikkumisesta tai päästöjen vähentämisestä. Näitä kannustimia voidaan edistää kunnissa. Kunnat käyttävät hankintoihin 20 miljardia euroa vuodessa. Kunnissa rakennetaan kestävää Suomea, tehdään kokeiluja ja edistetään toimivia kotimarkkinoita. Siksi on oleellista, millaista tilaajaosaamista kunnissa on, millaisin kriteerein hankintoja tehdään ja ovatko kuntapäättäjät kiinnostuneita näistä aiheista.
Edistetäänkö biokaasun käyttöä joukkoliikenteessä tai yhteiskäyttöautoja? Onko lähipalvelut saavutettavissa kävellen tai pyörällä? Suunnitellaanko täydennysrakentamista, hyvien liikenneyhteyksien varrelle? Lievennetäänkö rakentamisen autopaikkavelvoitteita? Mihin opiskelija-asunnot kaavoitetaan? Ohjataanko kierrätykseen ja kiertotalouden edistämiseen, entä puurakentamiseen? Onko alueella toimiva jätehuolto ja erilliskeräykset? Entä korjaustarpeita vesi- ja viemäriverkostossa? Mitä osaamista alueellanne on ajatellen ilmastoratkaisuja ja vientipotentiaali? Niitä kautta luodaan uusia työpaikkoja ja tärkeitä vientieuroja.
Ohjenuorani politiikassa on parikymmentä vuotta ollut, ettei ympäristö ole lahja menneiltä sukupolvilta, vaan lainaa tulevilta. Erityisesti kun on kyse lähiympäristöön ja – yhteisöön liittyvistä päätöksistä on huomioitava talousasioiden ohella myös ekologiset ja sosiaaliset tekijät. Ne ovat politiikan perustana kuin kolmijalkainen tuoli. Jokaista jalkaa tarvitaan, jotta asiat ovat tasapainossa. Sitä kautta kunnissa ja alueilla rakennetaan tulevaisuutta, sujuvaa arkea ja kestävää kasvua sekä kannustetaan liikkumaan.
Mari-Leena Talvitie
Oululainen kansanedustaja, polkupyöräilevä koululaisten äiti,
kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
