10.10.2022
Mielenterveyden haasteiden riittämätön ja liian hidas hoitaminen johtaa merkittäviin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. OECD arvioi jo vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa. Mielenterveyden ongelmat ovat pitäneet jo muutaman vuoden ajan kärkipaikkaa työkyvyttömyyseläkkeiden suurinpana syyryhmänä. Käytännössä masennus vie joka päivä 10 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Huolestuttavaa myös on, että nuorista noin 20 prosenttia kärsii mielenterveysongelmista. Nämä ongelmat ovat aito riski keskeyttämään hyvän arjen ja jopa elämän.
Hoitoonpääsy mielenterveyspalveluihin on ollut jo pitkään vaikeaa, ja tilanne on vain pahentunut koronapandemian myötä.Hoitotakuu on pettänyt erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. Jokainen odotuspäivä on vahingollinen lapsen ja nuoren kehitykselle vaikeuttaen opinpolkua, lisäten syrjäytymisriskiä ja huostaanottoja. Myös lastensa avun saannin kanssa kamppailevat omaiset ovat sairastumisriskissä. Tilanne on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kestämätön.
Tällä hetkellä vain noin 5 prosenttia terveydenhoidon kustannuksista kohdistuu mielenterveyden hoitoon. THL:n tilastojen mukaan kunnat käyttävät suhteellisesti vähemmän rahaa mielenterveyspalveluihin kuin 20 vuotta sitten, vaikka avun tarve on kasvanut. Lisäksi Kelan kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on ollut vuosien ajan voimakkaassa kasvussa.
Mielenterveysongelmien hoitoa ei voi enää lykätä. Ihmisillä on oikeus päästä hoitoon.On erittäin ikävää ettei Marinin hallitus ( SDP, Vihreät, Keskusta, RKP, Vasemmistoliitto) ole ottanut terapiatakuuta osaksi hoitotakuuta, vaikka sille olisi suuri tarve ja kansalaisten tahtotila Terapiatakuu- kansalaisaloitteessa. Tilannetta pahentaa se, että hallitus on alasajamassa KELA-korvauksia, mikä entisestään tulee vaikeuttamaan hoitoonpääsyä ja lisäämään julkisen sektorin jonoja ja työkuormaa.
Epäonnistuminen erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyshoidon ongelmien ehkäisemisessä luo vuosien ja pahimmillaan vuosikymmenten mittaista inhimillistä kärsimystä.
Erityisesti mielenterveyspalveluissa palveluiden nopea saatavuus on yksilön etu, mutta myös perheen ja yhteiskunnan etu. Puuttumalla mielenterveyden ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, voidaan vähentää tilanteen pahenemista ja suurempien ongelmien syntymistä.
Kenenkään paikka ei ole jonossa, vaan kiinni elämässä. Jokainen sairauden synkistämä päivä estää tavallista arkea, vaikeuttaa työssä ja koulussa käyntiä sekä lisää syrjäytymisriskiä. Ihmisten mielenterveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja toteutumisen näkökulmasta nykyinen tilanne ei voi jatkua, vaan ripeitä toimenpiteitä asian korjaamiseksi tarvitaan.
Mia Laiho
Kansanedustaja
