19.03.2020
”Useasti saa ihmisparka tässä maailmassa kysyä minkätähden? Minkätähden välistä tuulee, välistä sataa, välistä myrskyt käy? Päivänpaiste olisi paljon suloisempaa.”
Tänään vietetään Minna Canthin ja suomalaisen tasa-arvon päivää. 176 vuotta sitten syntynyt Minna Canth oli todellinen suomalaisen tasa-arvon esitaistelija. Seitsemän lapsen äitinä ja leskeksi jääneenä hän teki vaikuttavan työuran niin sanomalehtinaisena, kirjailijana, kauppiaana kuin kulttuurivaikuttajana ja yhteiskunnallisena keskustelijana tuon ajan vaikeissa oloissa. Minna Canth menehtyi vain 53-vuotiaana. Hän on Suomessa kahdeksas merkkihenkilö, ja ensimmäinen nainen, joka on saanut oman liputuspäivänsä. Sitä on syytä juhlistaa.
”Se joka tahtoo taistella totuuden ja oikeuden puolesta älköön pukeko päälleen parhaita housujaan, sanoo Ibsen.”
Minna Canthin aikaan naisilla ei ollut vielä äänioikeutta missään päin maailmaa. Uuttera ja rohkea naisasianainen voisi olla nyt aika tyytyväinen katsoessaan Suomen eduskuntaa tai Euroopan parlamenttia. Molempiin valittiin viime kevään vaaleissa ennätysmäärä naisia. Suomessa on viidettä kertaa naisenemmistöinen hallitus, ja ensimmäistä kertaa myös kaikki hallitusryhmien vetäjät ovat naisia. Euroopan komission puheenjohtajana on ensimmäistä kertaa nainen, Ursula von der Leyen, joka mittavan työuransa lisäksi on Minna Canthin tapaan seitsemän lapsen äiti. Von der Leyenin määrätietoisen toiminnan ansiosta ensimmäistä kertaa myös lähes puolet komissaareista naisia.
Naisten osuuden vahvistumisella ja valtavirtaistumisella päätöksenteossa on iso arvo jo sinänsä. Vieläkin tärkeämpää kuitenkin on, millaista politiikkaa valitut päättäjät tekevät tasa-arvon vahvistamiseksi. Tässä meillä on isoja odotuksia myös Suomen hallitukselle.
”Koulu tarjotkoon ensinnäkin naiselle samoin kuin miehellekin sellaisia tietoja, joiden avulla hän vastedes taipumustensa ja voimainsa mukaan saattaa hankkia itselleen tarpeellisen elatukseen. Tuottavan työn ja toinen kyky on naiselle tarpeellinen, joutui hän sitten naimiseen tai ei.”
Minna Canthin aikaan ei Suomessa naisilla ollut oikeutta opiskella yliopistossa. Sadassa vuodessa tuo tilanne on muuttunut. Nyt niin Suomessa kuin muuallakin Euroopan unionissa korkeakouluista valmistuu enemmän naisia kuin miehiä.
Asenteet eivät ole muuttuneet samassa tahdissa. Naisten palkkataso on edelleen EU-alueella 16 prosenttia miehiä alhaisempi. Syitä taustalla on monia: perhevapaat, osa-aikaisuus, työmarkkinoiden segregaatio ja yksinkertaisesti se, että naisille maksetaan vähemmän palkkaa.
”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, se on ihmiskunnan kysymys.”
Olisi hienoa sanoa, että Suomi olisi samapalkkaisuudessa jonkinlainen Euroopan edelläkävijä, mutta näin ei ole. Sukupuolten väliset palkkaerot ovat meillä EU-maiden seitsemänneksi suurimmat. Tätä ei Minna Canth hyväksyisi, eikä pidäkään. Suomessa tähän voidaan vaikuttaa ennen kaikkea uudistamalla perhevapaat ja purkamalla työmarkkinoiden voimakasta segregaatiota.
Tämän lisäksi juuri julkistettu Euroopan unionin 2020-2025 tasa-arvostrategia lupaa puuttua palkkaeroihin lisäämällä palkkojen avoimuutta lain voimalla. Myös naisten osuutta niin työelämässä, kuin politiikan ja yrityselämän johtotehtävissä halutaan uudella strategialla vahvistaa, sekä torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja häirintää.
”Vapautta naisille! Toiminnan vapautta, ajatuksen vapautta! Vanhojen jäykistyneiden muotojen ja tapojen paino puristaa ja masentaa meidän henkisiä voimiamme.”
Vaikka Minna Canthin ajoista lainsäädäntö, Suomi ja maailma on muuttunut melkoisesti, kulttuuriset asenteet näyttävät muuttuvan kovin hitaasti. Siksi työtä tasa-arvon edistämiseksi on edelleen joka päivä jatkettava. Ja sitä on hyvä jatkaa Minna Canthin viitoittamalla tiellä.
”Kansalaisena ja ihmisenä tulee siis Suomenkin naisen pyrkiä eteenpäin, tulee uskalijaasti raivata tieltään niitä esteitä, jotka haittaavat hänen yhtä mittaista kehitystään, ja näyttää kuntoaan ensiksikin siinä, että valloittaa itselleen senlaisen aseman, jossa hänellä on tilaisuutta käyttää voimiaan ihmiskunnan ja totuuden palvelemisessa.”
Henna Virkkunen
Europarlamentaarikko
Lainaukset Minna Canthilta.
Kirjallisuutta: Suvi Ahola, Mitä Minna Canth todella sanoi (WSOY 2019)
Minna Maijala, Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth (Otava 2014)
