11.03.2022
Maailma ja sen tapahtumat ovat tulleet luoksemme erittäin pelottavalla tavalla. Kotimaisissa uutisissa meille tarjoillaan kuvaa, ääntä ja tekstiä sodasta, rajan takana siitä vaietaan ja vastassa on toinen todellisuus. Sosiaalisessa mediassa ajatukset, villit teoriat ja valeuutiset leviävät nopeasti. Uutisiin ja valeuutisiin perustuvat uskomukset johtavat toimintaan ja pahimmillaan väkivaltaan. Mikä on totta ja mikä on valhetta, kuka tietoa tarjoilee ja kenen etuja ajaa?
Medianlukutaito on kyky lukea ja ymmärtää mediaa, nähdä sen tuottamien ilmiselvien merkitysten taakse, sekä suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota. Medialukutaito on siten tavallista lukutaitoa laajempi taito. Lukutaidon sijaan siinä korostuvat mediaäly ja – sivistys. Arvot ja arvostukset nousevat välillisesti tai välittömästi vastaanottajan tietoisuuteen.
Kuinka sinä tulkitset erilaista viestintää, viestinnän muotoja ja erilaisia piilomerkityksiä?
Valetutkimuksia on hämmästyttävän helppo esittää. Tansaniassa asuva siskoni kertoi kaksi vuotta sitten korkeiden virkamiesten ja päättäjien käyneen ahkeraa keskustelua covid 19 – viruksesta. Keskustelun taustalla oli useita tutkimuksia, joiden mukaan koronaa ei ole olemassa. Lopulta selvisi, etteivät tutkimukset täyttäneet tieteellisiä vaatimuksia. Ennen valheen paljastumista useita ihmishenkiä oli menetetty virheellisen tiedon vuoksi.
Kenen sanomaan sinä luotat ja miksi? Ukrainan sota on tuonut erilaisten ihmisten sanomat ja viestit iholle. Päivittäin kuuntelemme tai luemme eri henkilöiden näkemyksiä ja kommentteja vallitsevasta tilanteesta. Usein luotamme tiettyjen henkilöiden tai tiettyjä kanavia pitkin tulleisiin viesteihin. Suhteellisen harvoin Helsingin sanomia lukiessani tai Ylen uutisia katsoessani tulen pohtineeksi valeuutisen mahdollisuutta. Kuitenkin on syytä pysähtyä ajoittain miettimään omaa arvomaailmaa ja sitä vahvistavaa käyttäytymistä; kuka minun mielestäni on uskottava somevaikutta, tubettaja, kommentaattori, tutkija, kirjailija jne. Median rooli arjessa on valtava ja siksi tarvitsemme medianlukutaitoja.
Some ja Nuoret 2019 (Ebrand Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut) tutkimuksen mukaan 76 % 18–22-vuotiaista käyttää internetiä yli 20 tuntia viikossa. Yksi viisikymmentä tuntia viikossa käyttävien osuus on saman tutkimuksen mukaan lähes viidesosa käyttäjistä. Sosiaalista mediaa 84 % nuorista käyttää ystävien takia ja tiedonhakukanavana se on 74 %:lle. Sosiaalisen median vaikutus on suuri ja merkittävä. Samaan aikaan on tiedostettava, että lasten ja nuorten mediakriittisyys kehittyy vähitellen koko kouluelämän mittaisen oppimisprosessin myötä.
Mediakriittisyys on vaikeaa aikuiselle, lapselle ja nuorelle tehtävä voi ajoittain olla ylivoimaista. Omaa kyvykkyyttään voi testata pohtimalla jotain viime aikoina lukemaansa artikkelia. Kuinka hyvin sinä tunnistat propagandan, fiktiivisen tekstin, valeuutisen, mielipiteen, tietotekstin tai mainoksen? Ajattelumme toistaa usein vanhaa kaavaa. Uuden näkemyksen avaaminen ja ”laatikon ulkopuolelta” tarkastelu vaatii rohkeutta, joustavuutta ja muutoskykyä eli resilienssiä. Samaan aikaan olemme sekä muutoksen että muuttumattomuuden tilassa, ja näkemyksemme asiasta ja sen tilasta rakentuu uskomustemme ja analyysimme varaan.
Tiedonhakutaidot ja kriittisyys ovat osa medianlukuun liittyviä käsitteitä. Sanoma- ja aikakausilehdissä, ihmisten puheissa ja keskusteluissa vilisee lainauksia. Mukana saattaa olla siteerauksia, missä tiedolla alkuperä tai luotettavuus on epäselvä. Tiedemaailmassa kirjoittajan täytyy todistaa, että hän tuntee asiansa ja on pätevä väitettä esittämään. Usein kirjoitustyö pohjautuu tutkimuksen kautta saatuihin tutkimustuloksiin, joten kirjoittajan tulee saada lukijansa vakuuttuneiksi siitä, että kyseinen tutkimus on todellakin tehty ja tutkimuksen tulokset on saavutettu tieteellisesti hyväksyttyjä menetelmiä apuna käyttäen. Tutkimusten ja niiden tulosten luotettavuuden tunnistaminen vaatii osaamista ja menetelmien hyvää tuntemusta, asiaan perehtymättömän on vaikea totuutta tunnistaa.
Medialukutaitoa voidaan vahvistaa. Helpoin tapa on käydä keskustelua erilaisten henkilöiden kanssa ja kyseenalaistaa tuotettua sisältöjä rohkeasti. Viime aikoina näkyvästi esillä ollut sota ja sen uutisointi voi aiheuttaa pelkoa erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Perheessä asioiden nosto esille on tärkeää ja yhdessä voidaan muistella mikä uutinen, somevideo, elokuva tai joku muu mediatuotos herätti viimeksi vahvan tunnereaktion. Minkälaisia tunteita se aiheutti ja miksi? Tämän jälkeen voidaan pohtia, kuka tuotoksen on tehnyt sekä miten tuotos pyrki vaikuttamaan ihmisiin. Mielikuvien ja kokemusten yhdessä käsittely vahvistaa sidettä toiseen ihmiseen ja auttaa kohtaamaan vaikeitakin tunteita. Alati muuttuvassa maailmassa kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta vahvistaa luottamusta sekä auttaa selkiyttämään omaa elämänkatsomusta ja oivallusta ympäröivästä maailmasta ja sen tilasta.
Huolehditaan omasta ja muiden mediakriittisyyden vahvistumisesta.
Mirva Grann
Kokoomusnaisten liittohallituksen varajäsen
