06.05.2019
Suomi on tutkitusti maailman onnellisten ihmisten maa ja suomalaiset ovat eurooppalaisista toiseksi tyytyväisimpiä elämäänsä. Lisäksi luottamuksemme muihin ihmisiin on toiseksi suurinta Euroopassa.
Pärjäämme kansainvälisissä vertailuissa monessa muussakin asiassa, vaikka emme tahdo uskoa kuinka hyvin asiat meillä ovat. Tutkitusti Suomi on myös maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille ja maailman toiseksi paras maa olla tyttö. Meillä Suomessa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta. Suomalainen hyvinvointimalli perustuukin kaikkien oikeuteen saada hyviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Turvaverkostomme pitää huolta heikompaan asemaan joutuneesta ja kannustamme suomalaisen nousemaan yhä uudelleen ja uudelleen jaloilleen. Tätä asennetta tarvitsemme yrittämisessä.
Suomessa on hyvä tehdä yritystoimintaa, sillä meillä yritysten eettiset toimintatavat ovat maailman toiseksi parhaat. EU:n sisämarkkinat toimivat monella tasolla ja ulkosuhteita EU hoitaa ammattimaisemmin kuin vuosikymmen sitten. Mutta jotakin on jäänyt lapsipuolen asemaan. Tämän takia olemme menettäneet kilpailukykymme globaaleilla markkinoilla. EU:ssa on panostettu liian vähän alueiden Eurooppaan sekä jätetty pk-yritykset liiaksi oman onnensa nojaan, erityisesti naisyrittäjät. Nämä kaksi teemaa, pienyrittäjät ja alueet, kietoutuvat kiinteästi toistensa ympärille. Ne yhdessä pystyvät tuottamaan hyvinvointia ja taloudellista lisäarvoa, jota me Euroopassa juuri nyt tarvitsemme.
Pienyritykset ovat suomalaisen ja eurooppalaisen yhteiskunnan kivijalka. Euroopassa pk-yrityksiä on yli 23 miljoonaa ja ne työllistävät kaikkiaan 90 miljoonaa ihmistä. Tarvitsemme toimivia pk-yrityksiä ja elinvoimaisempia alueita. Suomessa on kolmanneksi eniten tilaa ihmistä kohden Euroopassa, joten mahdollisuuksia monimuotoiselle yritystoiminnalle on. Alueiden houkuttelevuudesta on usein puute. Pienyritykset tarvitsevat ympärilleen monipuolista ja osaavaa työvoimaa. Ne tulevat olemaan aktiivisia työllistäjiä tulevina vuosina. Vain elinvoimaisten alueiden väkimäärä kasvaa ja ne houkuttelevat niin asukkaita, osaavaa työvoimaa kuin sijoittajiakin. Lähes 99% kaikista yrityksistä Euroopassa on pk-yrityksiä.
Tulevaisuudessa pienyritykset työllistävät, vahvistavat kansantaloutta ja kiihdyttävät kilpailukykyämme. Meille suomalaisille ja eurooppalaisille tärkeää ovat miljoonat pienyritykset ja niiden menestyminen, kuin liian suureen markkina-asemaan päässeet dinosaurukset – googlet, facebookit ja microsoftit.
Meidän on huolehdittava, että yrityksissä työskentelevät ihmiset pysyvät toimintakykyisinä ja hyvinvoivina. Meillä on jo EU:n puhtainta ruokaa. Työn ja muun elämän tasapainon tukeminen on nyt tärkeää. Vahvat sosiaaliset verkostot ja perhesuhteet auttavat tasapainon löytämisessä.
Me suomalaiset haluamme osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttaa ympärillään olevaan kehitykseen. Olemme aktiivisia toiminnan ihmisiä ja talkookansaa. Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuriseurat pitävät monet meistä sosiaalisesti aktiivisina viikoittain omaan kiinnostukseemme perustuen. Tätä kansalaisten vahvaa aktiivisuutta ei saa hukata jatkossakaan.
Olemme suomalaisina olleet eurooppalaisia edelläkävijöitä, koska olimme perustamassa 11 muun maan kanssa Euroopan Unionia. Jatkamalla tätä polkua systemaattisesti viemme Suomen takaisin Euroopan ja maailman eturiviin.
Voimme tehdä aktiivisuudestamme näkyvämpää muille eurooppalaisille uusien eurooppalaisten työkalujen, kuten Citizens’ App:in avulla. Tällä palvelulla Euroopan Unioni tukee aktiivista tiedon välittämistä meidän eurooppalaisten kesken. Joko sinä olet ladannut palvelun omaan puhelimeesi?
Leena Zittling
Kirjoittaja on Kokoomuksen järjestötoiminnan verkoston puheenjohtaja, terveystieteilijä (kansanterveystiede) ja yhteiskuntatieteilijä (terveystaloustiede, johtaminen) ja on ehdolla kevään europarlamenttivaaleissa numerolla 62.
